Kolumni

Korona-aika on ollut paluu perhekeskeiseen elämään - hyvät muutokset kannattaa säilyttää

Kirjoitin 15. joulukuuta sosiaalisen median palvelu Twitterissä: ”Mietin, että koronaelämä on aikalailla samanlaista kuin lapsuudessa. Käytiin koulua, tehtiin töitä, oltiin kotona tai naapurissa. Ei matkailtu. Kirjastosta sai lukemista. Puhelimella soiteltiin kavereiden kanssa, jotka eivät asuneet samalla kylällä. Kaupassa käytiin kerran viikossa.”

Kyseinen lausahdus herätti ihmisissä ajatuksia paljon enemmän kuin osasin aavistaa.

Elin lapsuuteni 1980-luvulla ylisukupolvisessa maalaispihapiirissä. Nousukausi ei näkynyt juurikaan omalla kotikylällä. Muistan lapsuuteni varsin yhteisöllisenä ja henkisesti rikkaana aikana. Perinteisiä ongelmiakin toki arkeen mahtui, mutta pääosin elin turvallisen ja hyvän lapsuuden.

Lapsuuteeni ei kuulunut juurikaan matkustelua, suurta määrää leluja tai ravintolassa syömistä. Harrastuksina oli seurakunnan tai 4H-kerho; myöhemmin teini-iässä kansalaisopiston kurssit, liikunta eri muodoissa ja erilaiset leirit. Luin paljon, ja kirjastoauto oli tärkeä osa lapsuutta ja kirjasto teini-ikää.

Korona-aika on ollut paluu perhekeskeiseen elämään. Työssäni olen joutunut matkustamaan paljon ja viettämään satoina iltoina aikaa kokouksissa. Olen edustanut kuukausittain jonkinlaisissa juhlissa tai viettänyt viikonloppua jossain muualla kuin kotona.

Korona-arki on mahdollistanut työt ja kokoukset kotoa. Olen maaliskuun jälkeen matkustanut kerran Helsinkiin ja kaksi kertaa Kajaaniin.

Olen myös kuluttanut vähemmän. Olen käyttänyt vähemmän autoa ja matkustanut vähemmän lentokoneella. Olen ostanut vähemmän tavaraa. Olen perunut kaksi ulkomaanmatkaa. Palveluja olen pyrkinyt käyttämään omassa kotikaupungissani Kuhmossa. Olen retkeillyt vielä enemmän kuin ennen, leiponut enemmän ja ollut paikalla kotona.

Olen pitänyt tällaisesta elämästä, koska se muistuttaa lapsuuteni maailmaa. Koen, että juuri sen vuoksi oma kykyni sopeutua korona-elämään on hyvä.

Tämä kuluttamattomuus, matkailun vähentyminen ja omiin oloihin vetäytyminen, on haaste taloudelle. Sokki taloudelle on tuonut mukanaan myös työttömyyttä ja inhimillistä kärsimystä. Moni on sairastunut, altistunut työssään virukselle tai muutoin kärsinyt koronan mukana tuomista rajoituksista.

Syntymäkunnassani Vaalassa ilmestyvän paikallislehti Tervereitin päätoimittaja Elina Jyrinki oli lukenut tviittini ja viittasi siihen pääkirjoituksessa 17.12. Hän toteaa, että ”Nyt käsissä oleva korona-aika rajoituksineen ja suosituksineen antaa meille luvan palata rauhallisempaan arkirytmiin”.

Jyrinki myös viittaa vasta julkaistuun Sitran tutkimukseen, jonka mukaan poikkeusolot ovat muuttaneet monen elämäntapoja kestävämpään suuntaan.

Voisiko korona ollakin käänne parempaan ja kestävämpään elämään? Korona on tuonut muutoksen, jossa on kielteisten asioiden lisäksi paljon hyvää. Tämän hyvän säilyttäminen vaatii aktiivisia tekoja.

Vuoden 2020 Lapsibarometrissa selvitettiin, mitä kuusivuotiaat ajattelevat hyvästä elämästä. Tutkimus osoitti, että lapsille tärkeimpiä asioita vapaa-ajalla ovat leikkiminen ja pelaaminen, kotona oleminen sekä herkuttelu. Juuri ne samat asiat, jotka omasta lapsuudestani muistuvat mieleen. Leikit, pelit, meijeriltä tilatut jäätelöt ja se, että aina oli paikka mistä sai ruokaa.

Lapsuuden jouluista en muista lahjoja. Muistan, mitä syötiin ja miten oltiin ja että käytiin joulusaunassa. Lähetettiin joulukortteja ja tai vietiin niitä naapureiden postilaatikoihin. Käytiin haudalla viemässä kynttilät.

Toivotan kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulua sekä myönteisiä ajatuksia korona-arjen keskellä!

Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja ja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja.

Olen pitänyt tällaisesta elämästä, koska se muistuttaa lapsuuteni maailmaa.

Lue lisää

Koiran tai kissan joulu voi päättyä suolitukokseen, myrkytykseen tai sähköiskuun – huomioi lemmikki koristelussa ja jouluherkkujen esillepanossa

Kuhmon koronavirusrypäs saatiin hallintaan rajoituksilla ja onnistuneella jäljittämisellä – "Pienen paikkakunnan etuna on kyky reagoida todella nopeasti"

Aikaa on, muttei saa aikaiseksi

Sähköinen ilmailu mullistaisi harvaan asutun maaseudun saavutettavuuden