Kolumni

Roottorimurskainten korkeat kelanopeudet tulevat törmäyksessä kalliiksi – olisiko vaakamurskain parempi vaihtoehto?

Koneviestin päätoimittaja Eemeli Linna kirjoittaa kolumnissaan kasvipeitteisyyden lisääntymisestä ja sen vaikutuksesta kasvimassan murskaustarpeeseen.

Kasvipeitteisyyden vaatimus lisääntyy niin tukipoliittisesti kuin muutenkin ympäristöä suojaavana menetelmänä. Talven aikana kasvien juurimassa vähentää ympäristön kuormittumista (tarkemmin aiheesta KV 13/2020).

Tällöin myös tarve murskata kasvimassa korjuun jälkeen lisääntyy, jottei pitkästä kasvijätteestä koidu haittaa muokkaus- ja kylvötoimenpiteille. Lisäksi kasvijätteen maatumisprosessi pitäisi saada vauhtiin, jotta ravinteet ja pellon vesitalous pysyvät hallinnassa. Luomuviljelystä tutut viherlannoituskasvit myös lisäävät tarvetta murskaamiselle.

Jotkut ovat arvelleet, että glyfosaatin käytön loppuminen lisää kyntämistä. Huomio kiinnittyy kasvipeitteisyyden kehittämiseen, kasvinvuorotteluun sekä erilaisten aluskasvien ja muiden tukikasvien käytön vaikutuksiin, millä tavoitellaan kontrollia rikkakasveihin ja kasvitauteihin. Näiden teho on kuitenkin isossa mittakaavassa todentamatta Suomen olosuhteissa. Keski-Euroopassa ollaan jo aktiivisesti valmistautumassa glyfosaattikieltoon.

Nämä kaikki huomioon ottaen kesantomurskainten käyttö tulee lisääntymään. Myös murskausurakointia silmällä pitäen alkaa löytyä jo riittävästi pinta-alaa.

Perinteisesti murskaimissa puintisängelle ja tuleentuneelle kasvimassalle käytettiin isoa roottoria ja yleisteriä. Kesannoille taas käytössä oli pienempi roottori ja kouruterät, osittain myös törmäysvahinkojen pienentämiseksi.

Terän nopeus on isokammioisessa koneessa jopa yli 60 m/s. Suurella teränopeudella sekä yleisterien ja kammiossa olevien vastaterien erilaisilla yhdistelmillä tavoitellaan tasalaatuista lyhyttä silppua tuleentuneessakin kasvustossa.

Yleisterän tehontarve on kouruterää pienempi, sillä jälkimmäinen vie lähes kaiken kasvimassan mukanaan. Yleisterien leikkuujälki ei kuitenkaan pärjää kouruterien pöydäntasaiselle jäljelle. Leikkuuaggressiivisuus puoltaakin kouruterää viherkasvustossa ja pusikoissa, mutta tuleentuneessa kasvustossa silppu ei ole niin tasalaatuista.

Roottorimurskaimissa roottorin tasapainoa tulee aktiivisesti ylläpitää, kun samoilla terillä on ajettu pitempään.

Useimmat murskainvalmistajat tasapainottavat roottorit terien kanssa ja perustelevat tätä sillä, että näin roottori on terineen varmasti tasapainossa. Terä menettää massaa kuluessaan puhumattakaan kivikosketusten aiheuttamista terävaurioista. Kuluneet terät tulisi vaihtaa vastakkaisille puolille roottoriakselia samalla kertaa, mutta mielellään kaikki terät kerralla ja vielä alkuperäisillä terillä. Tämä siksi, että terien massa ja pituus tulee olla mahdollisimman tarkkaan oikea, jotta tasapaino ja murskaimen toiminnallisuus säilyvät.

Kouruterissä on yleensä valurautainen rakenne, joka tuo massaan muutamien grammojen vaihtelua. Tästä näkökulmasta on järkevämpää tasapainottaa roottori ilman teriä ja asentaa samanpainoiset terät vastakkain roottoriakselin eri puolille.

Roottorimurskaimet ovat osoittautuneet tehokkailla traktoreilla käytettäessä rikkoutumisherkiksi, mikä vaatii tarkkaavaisuutta kuljettajalta. Jos ajetaan tiheään, metriseen viherlannoituskasvustoon kouruterällä ja isolla työleveydellä urku auki, on tehontarve valtava! Tällöin roottorin hihnavoimansiirto on lujilla.

Jos roottorimurskain jyräytetään huolella kiveen, roottorin tasapaino on mennyttä ja uuden roottorin vaihto on aina koko koneen hintaan nähden suhteettoman kallista.

Tästä näkökulmasta vaakatasomurskaimet ja niissä suorituskykyiset lepakonsiipimurskaimet ovat mielenkiintoinen vaihtoehto roottorirakenteisille kesantomurskaimille. Lepakonsiipikoneissa teränopeudet ja murskausominaisuudet ovat todennäköisesti aika vastaavat roottorimurskaimiin nähden.

Olisi mielenkiintoista tietää, onko vaakatasomurskainteknologialla mahdollista saada riittävän tehokas imuvaikutus leikkaavien terien kohdalle, jotta lakokasvusto nousisi leikkaavien terien ulottuville pystyyn kuin säikähtäneen hiukset? Jos näin on, vaakatasoleikkurit todennäköisesti lisääntyvät roottorikoneiden kustannuksella.

Kivivauriotapauksissa vaakatasomurskaimet ovat roottorimurskaimia yksinkertaisempia korjata, koska yksittäinen teräyksikkö on huomattavasti kelamurskaimen koko roottoria kevyempi, vaikka tasapainon kanssa ei niilläkään ole leikkiminen. Lisäksi vaakamurskaimen teräkotelon päälle voi helpommin rakentaa voimansiirtoratkaisun, joka on suorituskyvyssä tehokkaampi kuin hihnat.

Lue lisää aiheesta:

Koneviestin tekemä lepakonsiipimurskaimen kokeilu: Bednar MZ6000 -vaakatasomurskain soveltuu monipuoliseen murskaukseen ja työhön (KV Plus TIlaajille -artikkeli)

Lue lisää

Omistajalla on oikeus jättää metsänsä hoitamatta, mutta niiden merkitys ulottuu yksilön tavoitteita pidemmälle

Kohti laadukasta koulutusta ja hevosten parempaa hyvinvointia

Koronatunnelin päässä kajastava valo luo toivoa

Pidä ratistasi kiinni, kohta olemme liirrossa