Kolumni

Kalastuksesta tuli brexit-neuvotteluiden polttopiste – herättäisiinkö Suomessakin nyt sen merkitykseen?

EU:n ja Ison-Britannian brexit-neuvotteluissa juuri kalastus ja kalastajien saaliskiintiöt brittivesillä olivat kiistojen ytimessä. Suomessa ammattikalastus on kokonaan hiipumassa. Miksi?

Kalastus on sen verran kova elinkeino ja saaliit luonnon armoilla, että hatunnosto sen ammatikseen valinneille.

Suomessa kalastajat ovat olleet hiipuva ja harmaantuvakin joukko – siitä huolimatta, että luonnonkalasta, lähiruuasta, olisi kasvavaa kysyntää, jos vain kalaa olisi tarjolla.

Onkin ollut hämmästyttävää, että Britannian ja EU:n brexit-neuvotteluissa juuri kalastus ja kalastajien saaliskiintiöt brittivesillä olivat koko pitkän neuvottelumaratonin kiistankohteiden ytimessä. Britannia oli jo valmis lähettämään oman aseistetun kuninkaallisen laivastonsa Pohjanmerelle ja Atlantille.

Kalastus on yli 60 miljoonan asukkaan Britanniassa hyvin pieni tekijä niin elinkeinona kuin osuutena bruttokansantuotteesta. Silti brittivesien kalastusosuuksista muodostui periaatteellinen kysymys, jossa verkkoineen ja trooleineen olivat mukana lähinaapurit Hollannin, Tanskan, Irlannin ja Espanjan kalastuslaivastot.

Kauppakiista saatiin kalastuksenkin osalta lopulta sovittua joulun pyhien alla. Brexit-arki alkoi tammikuussa.

Suomen suurin kalatalo Hätälä pelkää, että suomalainen kalastaja on kuolemassa sukupuuttoon. Kotimaisen kalan markkinaosuus on pudonnut noin viidennekseen. Oululainen Hätäläkin tuo suuren osan ruuaksi jalostamistaan kaloista Norjasta kasvatettuna lohena – terveellistä ruokaa sekin. Mitä ilmeisimmin kotimainen, pyydetty luonnonkala vaan ei lyö hinnaltaan leiville.

Silakkapihvit ovat makuun päässeille pitkälle jalostettua gourmet-ruokaa! Silti Suomen kalastetuimman kalan, silakan hyödyntäminen jää puolitiehen. Ruokakäyttöön ohjautuu vuodessa pyydetystä 120 miljoonasta silakkakilosta tällä hetkellä vain noin viisi prosenttia. 95 prosenttia päätyy rehuksi.

Hätälän toimitusjohtaja Riku Isohätälä kertoo yhtiön tutkineen kalan käsittelyprosessissa syntyvien sivuvirtojen käytön tehostamista. Perkuujätteistä jalostettua kalagelatiinia, liivatetta, voisi käyttää niin lääke- ja pakkausteollisuudessa kuin kosmetiikassakin. Kalanjalostaja ei voi saada investointitukia muun elintarviketeollisuuden tapaan.

Kelpaisiko silakan bisnespotentiaali Business Finlandille, kun EU jakaa miljardeja elpymisrahastostaan?

Palstalla tarkastellaan talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.

Luonnonkalasta, lähiruuasta olisi kasvavaa kysyntää, jos vain kalaa olisi tarjolla.

Lue lisää

Korona ajoi kansan kalaan

Koronavuosi kartutti kalastonhoitomaksutuottoja yli 10 miljoonalla eurolla – maksuja on lunastettu myös tänä vuonna ennätystahdissa

Kaipaatko rahoitusta valtakunnallisesti merkittävälle kalataloushankkeelle? Ministeriön avustushaku nyt käynnissä

Maaseudulle tarvitaan toivoa tuovia tarinoita