Kolumni

Suomelle töitä sovittelijan roolissa

Presidentti Joe Bidenin johtama Yhdysvallat on joka tapauksessa Venäjälle kovempi vastus kuin Trumpin hallinto, jonka todellinen suhde Kremliin ei kenties koskaan paljastu.

Kun Yhdysvaltain uusi presidentti Joe Biden ja huomattavan karismaattinen varapresidentti Kamala Harris astuivat keskiviikkona virkaansa, suurin osa demokratiaan, ihmisten väliseen tasa-arvoon ja muuten korrektiin käytökseen uskovista kansalaisista ympäri maailmaa huokasi helpotuksesta. Samaan aikaan kannattaa kääntää kuitenkin jo katse sinne, missä tätä tunnetta ei jaeta.

Ensivaiheessa Biden joutuu tekemään kaikkensa eheyttääkseen oman valtionsa. Edellisen presidentti Donald Trumpin kannatus on romahtanut, mutta edelleen joka neljäs yhdysvaltalainen pitää hänen toimintaansa kannatettavana (Yle 20.1.).

Capitol-kukkulan valtausyrityksen jälkeinen aika havahdutti kuitenkin yhdysvaltalaiset huomaamaan, mihin viha ja epäluulon lietsominen kansakuntaa vievät. Katastrofin kynnyksellä käyminen saattaa jopa helpottaa Bidenin mahdollisuuksia vakauttaa Yhdysvaltoja.

Myös Trumpin talouspolitiikasta innostunut talouseliitti vaihtaa sujuvasti suosikkiaan. Niin avokätinen Bidenin elvytyspaketti yhdysvaltalaisille yrityksille on.

Sen sijaan Venäjälle Bidenin nimitys on hankala. Maa on vajonnut entistäkin kyseenalaisempaan kansainväliseen valoon oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kohtalon takia.

Myrkytysyrityksen jälkeen kotimaahansa palannut Navalnyi on ja pysyy kansainvälisen median huomion kohteena pitkälle tulevaisuuteen.

Presidentti Vladimir Putinin on nyt vaikea päättää, miten arkkivihollisensa hoitaisi. Vaikka Venäjällä on pitkä perinne demokratian vesittämisestä, aivan mitä tahansa sekään ei voi asiassa nyt tehdä.

Kiinnostavaa ja enteellistä on, miten Bidenin johtama Yhdysvallat asiassa toimii. Bidenin johtama Yhdysvallat on joka tapauksessa Venäjälle kovempi vastus kuin Trumpin hallinto, jonka todellinen suhde Kremliin ei kenties koskaan paljastu.

Biden suhtautuu yhteistyöhön Euroopan unionin kanssa Trumpia rakentavammin ja palauttaa Yhdysvallat kansainvälisen ilmastoyhteistyön pariin. Uuden presidentin odotetaan myös vahvistavan läntisen puolustusliiton Naton asemaa uudelleen. Tätä tervehditään ilolla muun muassa täysin Naton tuen varaan jättäytyneissä Baltian maissa.

Biden on myös aiemmin ilmoittanut kannattavansa Ukrainan sotilaallisen tuen lisäämistä ja kertonut olevansa huolestunut Venäjän vaikutusvallan kasvusta Itä-Euroopassa.

Myös Suomen näkökulmasta Venäjän ja Yhdysvaltain välien kehittyminen on aivan ratkaisevaa. Yhdysvallat ja EU joutuvat vielä pohtimaan tapaa suhtautua Navalnyin tapaukseen.

Mahdollisissa EU-pakotteissa olisi mukana myös Suomi. Samalla nousee jälleen kerran esille jo EU-symboliksi noussut pitkä maarajamme Venäjän kanssa. Myös Ruotsin Nato-kantoihin aletaan taas kerran kiinnittää erityistä huomiota.

Kun Venäjä pidätti Navalnyin, sekä pääministeri Sanna Marin (sd.) että presidentti Sauli Niinistö tuomitsivat toimen. Vaikka Marin oli lausunnoissaan nopeampi, olennaisempi toimija asiassa on Niinistö. Hänellä on yhtenä harvoista läntisistä johtajista henkilökohtainen yhteys Putiniin.

On todennäköistä, että Niinistön hyville suhteille sekä Yhdysvaltoihin että Venäjään tulee taas käyttöä. Sovittelijaa tarvitaan tulevaisuudessa vielä aiempaakin kipeämmin. Se on Suomelle luonteva ja tärkeä rooli.

Lue lisää

"Ikävöittekö minua?" kysyi ex-presidentti Donald Trump – esiintyi ensimmäistä kertaa virkakautensa jälkeen

EU-keskustelu ei voi jäädä selontekoon

Hiljaiselo lakkaa: Trump palaa viikonvaihteessa parrasvaloihin puhumaan konservatiivijoukoille

Pääministeri Marin pitää ennätyksellisiä tartuntalukuja huolestuttavina eikä sulje valmiuslain pykälien käyttöä pois – "Kulunut vuosi on ollut vaikea, se on ollut pitkä ja se on ollut hyvin hankala ihmisille"