Kolumni

Erä- ja luontokulttuurimuseo Kainuuseen

Erä- ja luontokulttuurimuseosta käytävä kuntien ja kaupunkien välinen kilpailu tiivistyy tällä viikolla. Halukkaiden kuntien tulee kertoa perustelut kiinnostukselleen tammikuun 2021 loppuun mennessä. Hankkeen nettisivuilla todetaan, että keskuksen sijainti ratkaisee, mistä kunnasta tulee Suomen eräkulttuurikeskus.

On harvaa hanketta, josta kaupunginjohtajana Kuhmossa olen saanut niin paljon hakemaan kannustavaa palautetta. Se kertoo siitä, että erästely, kalastus sekä elävä luonto- ja metsäsuhde ovat kuhmolaisille tärkeitä. Kuntalaisista tuntuu siltä, että juuri tänne museo sopisi. Kuhmolaiset ovat eittämättä metsä- ja luontokansaa. Täällä erästely on usein myös koko perheen harrastus.

Emme ole yksin ajatuksemme kanssa. Erä- ja luontomuseosta on tulossa tiukka kisa Kuntalehden (15.1.) mukaan. Museohankkeen projektipäällikkö Timo Kukko toteaa haastattelussa, että tähän mennessä 52 kuntaa on ollut hankkeesta yhteydessä. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kuntien joukossa hyvin katettuna. Kukko toteaa, että ”isäntäkuntaa valittaessa tärkein asia on se, että olemme sille kunnalle ja alueelle todella tärkeitä”.

Olen samaa mieltä Timo Kukon kanssa. Lisäisin vielä, että hankkeen menestymisen edellytys on paikallisten ihmisten sitoutuminen siihen. Vieläpä niin, että kestävän kehityksen periaatteita noudattaen heidän elävä kulttuuriperinteensä on osa elävää museota. Museopaikkakunnan perimässä niin sanotusti sykkii erä- ja luontokulttuuri.

Uskon, että Itä- ja Pohjois-Suomen kunnat ovat olleet juuri tämän vuoksi aktiivisia. Niiden päättäjät ja asukkaat kokevat, että juuri siellä, missä eräkulttuuri on vahvasti voimissaan, on hyvä paikka aidolle erä- ja luontokulttuurimuseolle.

Kuhmossa juuri metsästys ja kalastus ovat aikanaan luoneet perustan pysyvälle asutukselle. Elävä luontosuhde on myös vahva pitovoimatekijä nykyajan asukkaillemme.

Suomessa on 20 Metsähallituksen luontopalvelujen ylläpitämää luontokeskusta. Niissä vierailee vuosittain yli miljoona henkeä.

Museoita on Suomessa yli tuhat. Suomen museoista ammatillisesti hoidettuja ja ympärivuotisesti avoinna olevia on runsaat 300.

Jotta erä- ja luontokulttuurimuseo menestyy, se tarvitsee muutakin kuin hienot seinät. Lopulta sisältö ja ympäristön tarjoama muu palvelu ratkaisevat pitkäaikaisen suosion. Uusien seinien sijaan museo voisi rakentua olemassa olevaan kunnan ja valtion, kuten Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen, olemassa olevaan infraan.

Uskon, että erä- ja luontokulttuurimuseolla on parhaat mahdollisuudet toimia vahvana osana Suomen maakuvaa sijaitessaan Pohjois- tai Itäsuomessa. Erä- ja luontokulttuurimuseo vahvistaisi esimeriksi Kainuun imagoa ja olisi vahva aluetalouden vaikuttaja sekä kansainvälisesti merkittävä kulttuurikohde. Visit Finlandille se sopisi loistavasti osaksi Artic Lakeland -brändiä.

Erä- ja luontokulttuurimuseo on erityisesti Kainuussa yhdistettävissä myös Kalevalaan ja kansallisiin juurimme.

Kainuussa yhdistyvät kalaisat järvet, vapaat kosket, jylhät vaarat ja erämaa soineen ja metsineen. Kainuun eräkohteet palvelevat aktiivisia metsästäjiä, kalastajia ja vaativimpiakin erämaan samoajia, mutta samalla se tarjoaa helppoja retkeilyreittejä, kulttuurikohteita ja kansainvälisesti vaikuttavia kulttuuritapahtumia sekä aktiiviliikkujan kesä- ja talvikohteita.

Kainuussa on myös poikkeuksellisia villieläinten kuvaustuotteita, jotka houkuttavat matkailijoita kaukaa. Näistä ihmisvirroista koostuisi pysyvästi aktiivinen erä- ja luontokulttuurimuseon kävijäkunta.

Toivotan mitä parhainta viisautta valitsijoille, jotka päättävät museon sijaintipaikasta!

Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja ja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja.

Hankkeen menestymisen edellytys on paikallisten ihmisten sitoutuminen siihen.

Lue lisää

Erämaa opettaa: Ensin pitää olla aika kurjaa ennen kuin voi olla vähänkään mukavaa

Kalastus ei kaipaa uusia maksuja

"Taidon ja tiedon säilyttäminen sukupolvelta toiselle on paljon tärkeämpää kuin esineet" – Ainakin nämä viisi paikkakuntaa ovat ehdolla erä- ja luontokulttuurimuseon kotipaikaksi

Kuuntele MT:n uuden metsästysohjelman toinen osa – Karhunpaini-podcast sukeltaa pyytäjän mielenmaisemaan