Kolumni

Estääkö häveliäisyys, julkisuuden pelko ja naapurikontrolli yritystä hakemasta valtiolta kustannustukea?

Kaikki tuenhakijat ovat valtiokonttorin julkaisemalla listalla paikkakunnittain ja yrityksen nimellä. Yrittänyttä ei laiteta, tukeen oikeutettu saa rahansa.

Korona koettelee yrityksen liiketoimintaa, mutta koetteleeko riittävästi?

Tätä joutuu yrittäjä laskemaan arvioidessaan, voisiko yritys hakea ja saada valtiokonttorilta kustannustukea koronan aiheuttamaan liikevaihdon menetykseen ja joustamattomiin kuluihinsa.

Valtiokonttorin kustannustuen toisella hakukierroksella jaossa on yhteensä 550 miljoonaa euroa tukirahaa. Ehdot ovat selkeät ja tiukat. Näin pitääkin olla, kun jaetaan verorahaa. Yrityksiä autetaan kustannuksissa läpi kuolemanlaakson, joka kurottaa aina vaan pidemmäksi.

Helmikuun alkuun mennessä 21.12. alkaneella hakukierroksella on kustannustukea maksettu 73,9 miljoonaa euroa. 12 177 yritystä on hakenut tukea, päätöksen saaneita oli 9 551, joista hylättyjä oli valtaosa, 67 prosenttia. Hyväksytyn tukipäätöksen eri toimialoja edustaneita yrityksiä oli 3 172.

Kriteerinä tuelle on, että yrityksen oma liikevaihto ilman arvonlisäveroa on kesä–lokakuussa pudonnut yli 30 prosenttia verrattuna edelliseen vuoden vertailukauteen. Yrityksen tulee osoittaa, että sen vaikeudet johtuvat koronapandemiasta eivätkä esimerkiksi normaalista kausivaihtelusta.

Toimialoja tuen piirissä on paljon, niin myös sen ulkopuolella. Toimialoista suuri osa on harkinnanvaraisia ja harkinnan tekee TEM:n alainen valtiokonttori.

Maatalousmaan pitäminen viljelykelpoisena kuuluu tuen piiriin, jos koronasyistä liikevaihto on kyykännyt rajana olevan 30 prosenttia. Metsätaloutta palveleva toimintakin on harkinnanvaraisena mukana. Esimerkiksi kalanviljelyn menetykset taas ovat tuen ulkopuolella.

Hakuaikaa on vielä runsaat kolme viikkoa (26.2.2021 asti), ja näyttää vahvasti siltä, että verorahaa jää potista jakamatta. Tukisummat ovat minimissään 2 000 euroa ja enimmillään 800 000 euroa.

Sehän olisi vain positiivista, jos liikevaihdon suuria menettäjiä olisikin harvemmassa.

Vai onko syinä mahdollisesti häveliäisyys, julkisuuden pelko ja naapurikontrolli?

Valtiokonttori julkistaa sivuillaan kaikki tuenhakijat, saajat ja vesiperän ottaneet yritykset nimellä ja paikkakunnittain.

Yrittänyttä ei laiteta. Tukeen oikeutettu saa rahansa.

Lue aiheesta lisää:

Konkurssisuoja on antanut heikoimmille yrityksille aikaa tammikuun loppuun, onko kohta edessä konkurssien suma?

Palstalla tarkastellaan talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.

Lue lisää

Kartelli ja hyvinvointitappiot

Suomi on pakkasilla totaalisen riippuvainen tuontisähköstä

Kalastuksesta tuli brexit-neuvotteluiden polttopiste – herättäisiinkö Suomessakin nyt sen merkitykseen?

Kolme avaintekijää talouskasvuun