Kolumni

Metsänomistaja unohtuu EU:n päätöksissä – uusi metsästrategia voi tehdä tähän muutoksen

Puunhankinnan kautta rajoitukset valuvat metsänomistajille.

Tämäkään vuosi ei tule olemaan metsäpäätösten osalta kevyt. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman Green Dealin toimeenpano on konkretisoitunut tähän mennessä pienin askelin, mutta nyt se ottaa suuria harppauksia.

Tavoitteet liikkuvat kohti yhteisempää metsäpäätöksen­tekoa. Viimeisin esimerkki tästä nähtiin, kun komissio julkaisi loppuvuonna ehdotuksensa kestävän rahoituksen taksonomian ilmastokriteereistä. Kestävyyskriteereihin, jotka ovat vielä valmisteluvaiheessa, liittyy useita metsänomistajaa koskettavia ongelmia.

Suurten yritysten pitää ehdotuksen mukaan jatkossa raportoida, kuinka ne täyttävät ilmasto- ja ympäristö­kriteerit liiketoiminnassaan. Metsäteollisuuden olisi puolestaan varmistettava, että komission sanelemat kriteerit täyttyisivät myös puuta korjattaessa. Niiden avulla EU luokittelee, onko metsäteollisuus kestävää, mikä taas näkyisi yritysten rahoituksen saannissa.

Puunhankinnan kautta rajoitukset valuvat metsänomistajille. Komission säädösluonnoksen mukaisessa ilmaston kannalta kestävässä metsätaloudessa ei saisi enää lannoittaa tai tehdä juurikäävän ureakäsittelyä. Tässä on mielestäni selvä ristiriita ilmastotavoitteiden kanssa; Lannoitus lisää metsien kasvua, mikä taas kasvattaa hiilinielua.

Uudistuksen oletetaan näkyvän myös luoton hinnassa ja saatavuudessa. Kun metsänomistaja jatkossa kysyy pankista lainaa esimerkiksi uuden metsätilan ostoon, edullista lainaa saattaa herua vain, jos tilalla raportoidaan päästöjen ja nielujen kehitystä. Jos kriteerejä ei tilalla oteta huomioon, luoton hinta voi olla korkeampi.

Jos spekuloidaan lisää, edullista rahoitusta voitaisiin antaa tuhopuiden korjaamiseen tai metsittämis-, suojelu- tai ennallistamishankkeisiin.

Kysymys kuuluu, paljonko kriteeristön käyttöönotto maksaisi metsänomistajalle suhteessa sen tuomaan hyötyyn? Tarvittaisiinko kriteerejä puun myyntiin ja kuinka kävisi puun hinnalle?

Aikeet komissiolla ovat toki hyvät. Rahoituskriteeristö hyödyttäisi metsäsektoria esimerkiksi silloin, jos puurakentamista tai muita fossiilisia korvaavia investointeja rahoitettaisiin betonirakentamista paremmilla ehdoilla.

Metsätalouden kestävyyskriteerit on määritelty moneen kertaan, muun muassa EU:ssa energialakeja sorvattaessa kolme vuotta sitten. Ristikkäiset kriteerit pulpahtelevat kuitenkin esiin eri paikoista.

Komission on tärkeä muistaa, missä metsät EU-maissa ylipäätään sijaitsevat ja kenelle ne kuuluvat. Lainsäädäntöä tehtäessä myös omaisuudensuoja täytyy ottaa huomioon.

EU:ssa turbulenssissa oleva metsäala tarvitsisi metsästrategian, jossa metsien talouskäyttö nähtäisiin yhtenä hyvinvoinnin pilarina. Metsästrategian roolia ei kannata väheksyä. Se antaa moniksi vuosiksi eteenpäin varmuutta siihen, miltä metsiin liittyvä politiikka EU:ssa näyttää.

Lue lisää

Lannoitus ja juurikäävän ureatorjunta eivät komission luonnoksen mukaan edusta kestävää metsätaloutta – EU:n uudet kestävyyskriteerit iskisivät investointeihin

Metsänkäytön kestävyyskriteerit tuovat ongelmia EU:n metsämaille – Avo- ja harvennushakkuut voivat joutua vaakalaudalle

EU:ssa suunnitteilla kriteerejä, jotka tekisivät metsätaloudesta kestämättömän rahoituskohteen – Uusi "lulucf-vääntö" näköpiirissä

EU:n rahoitusmalli uhkaa tuoda lisäbyrokratiaa maa- ja metsätiloille – maatilaluoton hinta voi olla korkeampi tiloilla, jotka eivät täytä uusia kriteereitä