Kolumni

Kuuluisaa pappisihmistä voi juhlistaa tortulla, mutta herkuttelun lomassa kannattaa muistaa hänen tärkeä sanomansa

Myytäisiinpä runebergintorttuja ympäri vuoden, haaveilee Salla Autere.

On olemassa yksi leivos, josta haaveilen ympäri vuoden, ja kun niitä on saatavilla, niin joka ikisellä kauppakäynnillä ostoskoriin niitä tarttuu. Se on tietenkin runebergintorttu. Parhaissa runeberginleivoksissa on sopiva suutuntuma – ei liian hienoksi jauhettua mantelijauhoa, vaan vähän täytyy olla pureskeltavaa – leivoksen pitää olla kostea ja punssin maistua.

Pappina löydän hyvän syyn näiden herkkujen syöntiin myös ihan siitä, että Johan Ludwig Runeberg oli myös kollegani, pappisihmisiä nimittäin hänkin. Ja täytyyhän sitä edelläkävijäänsä ja kollegaansa tukea.

Myytäisiinpä runebergintorttuja ympäri vuoden!

Mikään herkkujen ylenpalttinen syöminen ei tietenkään ole terveellistä, mutta kansallisrunoilijamme ja Maamme-laulun sanoittaja on kyllä torttunsa ansainnut. Hän oli jo 1800-luvulla eläessään suurmies, kun hän runoilla ja kertomuksilla loi suomalaista kulttuuria ja sitä mielenmaisemaa, joka meistä suomalaisista yhä löytyy.

Vänrikki Stoolin tarinoiden myötä hän ohjeisti suomalaisia olemaan sisukaita ja sinnikkäitä, rohkeita ja urhoollisia, vaikka ajat olivatkin haastavat. Hänen lempiteemojaan olivat isänmaanrakkaus ja köyhien ja vähempiosaisten elämät. Tasan ei käy onnenlahjat -sanonta tuli Runebergiltä.

Vaikka hän tiedosti eriarvoisuuden ja elämän haasteet, niin hän loi uskoa, että onnea voi löytyä myös vaikeuksien keskeltä. Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, lauletaan Maamme-laulussakin.

Runoniekan kynästä syntyi sanontojen ohelle myös muutakin materiaalia, jota käytetään viikoittain, nimittäin virsien sanoituksia. Runeberg käytti paljon aikaa 1850-luvulla virsikirjatyöhön, kun hän korjasi ja uudisti monia vanhempia virsiä. Itse hän kirjoitti 62 virttä, joista osa on säilynyt sekä ruotsin- että suomenkielisessä virsikirjassa.

On riemun aihe rajaton:

kanssamme Herra kulkee.

Ken kaipaava ja köyhä on,

sen armoonsa hän sulkee.

Hän surun, ilon hetkinä

on uskollisin ystävä.

Hän voi ja tahtoo auttaa.

(Virrestä 367)

Olkoonkin siis tämä Runebergin päivä herkuttelupäivän lisäksi myös muistutus siitä sanomasta, jota Runeberg suomalaisille välitti: sisukkuudesta, isänmaanrakkaudesta, heikompiosaisten tukemisesta ja luottamuksesta Jumalaan.

Hyvää J. L. Runebergin päivää sinulle!

Vakaumuksellisella kolumnipaikalla vuorottelevat seurakuntapastori Salla Autere, vankilapastori Miika Hynninen, piispa Kaarlo Kalliala, kirjailija Minna Kettunen ja kirkollisen työn koordinaattori Anni Takko.

Lue lisää

Liput ja tortut juhlistavat kansallisrunoilija Runebergin syntymäpäivää tänään

Kokeile leipoa vaihteeksi Runebergin maustekakkua – Tänään juhlitaan kansallisrunoilijan päivää

Tänään juhlitaan Suomen kansallisrunoilijaa

Päästä sydämeen