Kolumni

Kasvatus harjoittaa ihmisyyteen – "Vankilaan päätyneet ovat useimmiten jääneet ulkopuolisiksi kasvatuksen kentillä"

Kasvua tapahtuu kodin, koulun ja harrastusten lisäksi kaikissa koloissa, joissa ihmisten väliselle vuorovaikutukselle jää tilaa, kirjoittaa Hengähdyspaikalla sairaalapastori Miika Hynninen.

Ihmiseksi ja persoonaksi kasvu alkaa heti syntymästä. Jo äidin kohdussa köllötellessään sikiö aistii ääniä, jotka tulevat tutuiksi ja turvallisiksi. Tunne-elämä kehittyy, kun vauvaa hellitään, hoivataan ja hänen perustarpeisiinsa vastataan.

Ihminen kasvaa maailmaan, paitsi yksilöksi, ennen kaikkea yhteisön jäseneksi. Yhteiselämän kannalta elintärkeää on empatiakyvyn kehittyminen.

Kehityspsykologisissa tutkimuksissa on havaittu, että vauva kokee empaattista huolta jo ennen kuin ymmärtää olevansa yksilö. Ihmisellä on siis synnynnäiset valmiudet toisten huomioimiseen. Kasvatuksen kautta empaattiset valmiudet jalostuvat ja kehittyvät sosiaalisiksi taidoiksi.

Ensivaiheen kasvatusta ovat hoivasta, hellyydestä ja hyväksymisestä huolehtiminen. Hyväksytyksi tuleminen on tärkeää itsetunnon kehittymiselle. Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen pärjää yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.

Kodin ja perheen lisäksi päiväkodilla ja koululla on merkittävä paikka kasvattajina. Institutionaalista kasvatusta määrittävät opetussuunnitelmat, jotka suuntaavat toimintaa yhteisestä arvopohjasta ja tavoitteiden asettelusta ammentaen. Yhteiskuntapoliittiset linjaukset vaikuttavat opetussuunnitelmien lisäksi kasvattajien koulutukseen.

Organisoitu harrastustoiminta, liikunta, taiteet, partio ynnä muut sellaiset ovat niin ikään tärkeitä. Kasvua tapahtuu myös järjestetyn ja suunnitelmallisen toiminnan ulkopuolella. Kaikissa koloissa, joissa ihmisten väliselle vuorovaikutukselle jää tilaa: vapaa-ajan kaveripiireissä, leikkikentillä, kauppakeskuksissa, kulttuuririennoissa ja niin edelleen.

Vankilaan päätyneet ovat tavalla tai toisella kyvyttömiä yhteiselämään. Useimmiten he ovat jääneet ulkopuolisiksi edellä kuvatuilla kasvatuksen kentillä.

Empatiakykyä, itsetuntoa, sekä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja voi kehittää aikuisenakin. On tärkeää tiedostaa, että syrjäytyneiden saaminen mukaan yhteiskunnan sisäpuolisiksi toimijoiksi parantaa myös muiden hyvinvointia.

Jokaisella on olemassa tarvittavat valmiudet yhteiselämään – sosiaalisella kasvatuksella näitä valmiuksia voidaan harjoittaa kohti täydempää yhteisöllistä ihmisyyttä.

Vakaumuksellisella kolumnipaikalla vuorottelevat seurakuntapastori Salla Autere, vankilapastori Miika Hynninen, emerituspiispa Kaarlo Kalliala, kirjailija Minna Kettunen ja kirkollisen työn koordinaattori Anni Takko.

Lue lisää

Emme voi välttää kontaktia toisiin, joten tarvitsemme keinoja kommunikoida keskenämme

Hyvän elämän eväsretkelle pääsee mukaan vanhempanakin

Hengähdyspaikka: Juhannustaikoja ja sielun siivousta

Poikkeustilan ruumiillistuma toi elämän kuoleman tilalle