Kolumni

Katso Postiin, omistaja!

Pitäisikö Postin demarivärisuoran vielä miettiä, mikä on koko yhtiön olemassaolon tarkoitus. Postin jako vai markkinakapitalismiin osallistuminen.

Viime vuodet kirjeiden määrän laskua surkutellut Posti teki viime vuonna hyvän tuloksen. Koronan aikana suomalaiset tilasivat tavaraa verkosta enemmän kuin koskaan. Vaikka paketteja on jakamassa useita kansainvälisiä toimijoita, Posti sai bisneksestä makoisan siivun.

Iloitessaan yhtiönsä menestyksestä toimitusjohtaja Turkka Kuusisto totesikin Postin muuttavan strategiaansa niin, että aiemmasta kirjeenkannosta sekä sanoma- ja aikakauslehtien jakelusta on tulossa täydentävää tukitoimintaa yhtiön uudelle uljaalle pääbisnekselle, verkkokaupan jakelulle.

Kuusisto muisti myös todeta, että kirjeiden jakeluvelvoitteen alainen kanto vähenee edelleen. Nyt sitä oli enää 3,4 prosenttia kaikesta jakelusta.

Mutta, mitä sitten?

Kun tavallinen kansalainen kuuntelee omistamansa yhtiön viestiä, siitä on vaikea saada kokonaiskuvaa. Jos pakettien jako kerran kannattaa, miksi sitä ei voida samalla tavalla pitää osana Postin perustehtävää. Erityisesti haja-asutusalueilla asuville oman valtio-omisteisen yhtiön jakelu on erittäin tärkeää.

Postin, jos minkä, pitäisi huolehtia siitä, että kansalaiset saavat kirjeensä, lehtensä ja pakettinsa koteihinsa yhtäläisin ehdoin riippumatta siitä, missä he asuvat.

Nyt kaupallisten kilpailijoiden kanssa painivaa Postia ei enää maaseudun jakelu kiinnosta. Lausuntokierroksella olevassa lainmuutoksessa Postin jakelua ollaan muuttamassa kolmipäiväiseksi. Lehtien jakelua varten valmistellaan väliaikaista tukijärjestelmää, jonka yksityiskohdat ovat täysin avoinna.

Julkisessa keskustelussa liian vähälle on jäänyt Postin johdon ja hallituksen strategia, joka tähtää kaikkien suomalaisten palvelemisen sijasta liiketuloksen parantamiseen ja pakettien jaon eriyttämiseen kansalaisten peruspalveluista.

On aivan totta, että kirjeiden määrä vähenee jatkossakin. Sen sijaan Postilta voi odottaa aivan hyvin mallikasta suoritusta pakettien jaossa, jonka oletetaan yhä kasvavan. Myös sanoma- ja aikakauslehtien kuolema on huomattavan ennenaikainen uutinen.

Kun kansanedustajista koostuva Postin hallintoneuvosto ensi kuun alussa käsittelee yhtiönsä strategiaa, poliitikot ovat paljon vartijoina.

Antavatko he Postin johdon ja liike-elämässä laajasti meritoituneen hallituksen puheenjohtajan Sanna Suvanto-Harsaaen viedä yhtiötään puhtaasti bisneksen pariin vai pitäisikö vielä palauttaa mieleen, mikä on koko Postin olemassaolon tarkoitus?

Erityisen hankala tilanne on sosialidemokraateille, joilla on värisuora Postin hallinnossa. Postilain uudistusta valmistellaan liikenneministeri Timo Harakan johtamassa ministeriössä ja hallintoneuvostossa puheenjohtajan nuijalla päätöksiä moukaroi pöytään kansanedustaja Aki Lindén (sd.).

Myös valtion omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselta (sd.) on syytä kysyä, pitäisikö omistusta nyt vähän ohjata. Olkoonkin, että entisen pääministerin Antti Rinteen (sd.) seikkailut postin jakelussa johtivat hänen eroonsa ja jopa maan hallituksen kaatamiseen.

Liian helposti suomalaisten veronmaksajien omaa yhtiötä ei kannata jättää markkinakapitalismin välineeksi. Tuottavaa toiminta on mahdollista tehdä samalla, kun kansalaisia palvellaan.

Lue lisää

Postin hallituspomo kuittaa työehtosopimuskiistat – "Työtä on ja työvoimaa saadaan"

Demarivaali voi tulla viljelijälle kalliiksi

Maatalousmaan kiinteistövero jakaa SDP:n puheenjohtajaehdokkaita – Harakka verottaisi, Rinne ei

Rinne povaa hallitukselle perustuslaillisia ongelmia soten vuoksi