Kolumni

Käänsikö korona väestökehityksen?

Koko maassa ikäluokat pienenevät ja kuolleita on jo useita vuosia ollut enemmän kuin syntyneitä.

”Koronavuosi käänsi Tammelan väestökehityksen kasvu-uralle”, iloitsee kunnanjohtaja Kalle Larsson sosiaalisessa mediassa. ”Kasvu oli maltillista, mutta meille mentaalisesti iso juttu.”

Tammela ei ole itselleni kovin tuttu, naapurikaupunki Forssa kyllä. Netistä opin, että runsaan kuuden tuhannen asukkaan kunnalla on kaksi kansallispuistoa ja kohtalaisen iso oma Pyhäjärvensä.

Tammela sijaitsee aivan kolmen suuren kaupunkimme muodostaman kolmion keskipisteessä. Tavallaan lähellä kasvukeskuksia, silti kaukana. Väki on pitkään vähentynyt. Viime vuonna lapsia syntyi 41, kuolleita oli yli puolet enemmän, 64.

Olen viimeistelemässä valtioneuvostolle väestöpoliittista selvitystä. Sen tulosten valossa 2010-luku oli monella lailla synkkä. Tammelan tarina ei heijasta vain useimpien kuntien tilannetta vaan koko Suomen.

Koko maassa ikäluokat pienenevät ja kuolleita on jo useita vuosia ollut enemmän kuin syntyneitä. Jos väestö ylipäänsä kasvaa, se on muuttoliikkeen ansiota. Useina viime vuosina maasta pois muuttaneita on kuitenkin ollut entistä enemmän mutta tänne muuttaneita yhä vähemmän.

Käänsikö maailmanlaajuinen pandemia kehityksen? Varovaisia myönteisiä esimerkkejä riittää.

Tammelaan muutti viime vuonna 28 henkilöä. Täsmälleen puolet heistä muutti muualta Suomesta ja puolet Pohjoismaista tai Euroopasta. Pois muuttaneita oli lähes 20 ihmistä. Hienoinen muuttovoitto merkitsi, että Tammelan väestö kasvoi viime vuonna kourallisen verran.

Koko maan nettomaahanmuutto oli yli 19 000 ihmistä. Se on kansainvälisessä mittakaavassa kourallinen, silti Suomelle mentaalisesti tärkeä: kyse on jopa eräästä ennätyksestä. Koko 2000-luvun aikana Suomeen ei ole muuttanut näin paljon lisää ihmisiä suhteessa maasta lähteneihin.

Koronavuonna melkein 9 300 Suomen kansalaista palasi maahan. Kurissa pidetty pandemia ja toimiva yhteiskunta houkuttelivat, kun muualla oli mellakoita ja hätää.

Kysyin kunnanjohtajalta muuttovoiton syitä. Niitä ovat luonto, etätyön mahdollistuminen ja edullinen asuminen. Aivan. Sadat tuhannet suomalaiset, minä mukaan lukien, ovat tehneet etätyötä pian kokonaisen vuoden, ovat halunneet tai eivät. Lounastauko ei ole enää monipuolinen buffet kollegoiden kanssa vaan yksinäinen kävely kinkkusämpylää syödessä. Silloin herää kysymys, voisiko mieluummin asua väljemmin ja kävellä metsissä kuin ahtaasti ja lähellä aavemaisia kauppakeskuksia.

”Täälläkin ollaan Kampista käsin juuri hakemassa mökkirannalle poikkeuslupaa”, kommentoi nuori nainen keskusteluamme netissä. ”Josko sitä joskus vielä pääsisi sinne asustamaan ihan vakituisestikin.”

Viime vuonna yksi viidestä maaseutumaisesta kunnasta pääsi hienoiselle kasvu-uralle, toteaa muuttoliikkeiden tutkija Timo Aro. Vahvistuuko myönteinen trendi tänäkin vuonna?

Kirjoittaja on Väestöliiton tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston dosentti.

Koko 2000-luvun aikana Suomeen ei ole muuttanut näin paljon lisää ihmisiä suhteessa maasta lähteneihin.

Lue lisää

Väestöliiton johtajan mielestä syntyvyyttä täytyy tukea aivan kuten työllistymistä: "Väestön tärkein moottori ovat syntyvät lapset ja nyt käsillä on ennennäkemätön romahdus"

Muuttoliikkeestä kahdet menot mutta yhdet tulot

Korona raivasi tieltä syitä lykätä lasten hankkimista, mutta vauvabuumista ei ihan vielä kannata puhua

Laumauskossa luontoarvojen puoltajalle lyödään "ituhipin” leima