Kolumni

Sydämessäni kylä

Auton nokka kohti itää. Olemme matkalla Lentiiran kylälle. Olen varannut etukäteen kylän piirakkapuodista herkut, koska saavumme määränpäähän vasta puolenpäivän jälkeen. Olen etukäteen varannut kylällä sijaitsevasta matkailuyrityksestä vyöhyketerapian ja savusaunavuoron.

Päivä osoittautuu  mukavaksi. Kyläpuodin herkkujen jälkeen kolaamme kylätalon pihassa olevan luistelukentän puhtaaksi ja luistelemme. Vaihdamme jalkaan monot ja käymme hiihtämässä kylän perinteisen ladulla. Lopuksi on hoito ja sauna. Makkarat paistuvat takkahuoneen takassa.

Kaipaan kylään. Sydämessäni on kylän kokoinen paikka.

Olen kotoisin Ylisuvannon kylältä Vaalasta, Oulujokivarresta. Kyseessä on nauhamainen kylä, joka mukailee soratienä Oulujokivartta. Toisessa päässä on Utajärven puolella oleva Ahmas ja toisessa päässä Vaalan puolella oleva Nuojua. Rokuan kansallispuistoon on linnuntietä viitisen kilometriä. Lapsuudessa tutuksi minulle tuli myös kirkasvetisten lampien täplittämä Neittävän kylä, jossa isovanhempani asuivat.

Kyllä, jokaisessa mainitsemassani kylässä oli aiemmin oma koulu, kauppa, parhaissa kaksi, osassa posti ja pankkikin. Ei ole enää. Toisaalta pankkiasiat hoituvat mobiilisti ja netistä saa tilaamalla kotiovelle lähes mitä tahansa. Entisessä kyläkoulussani toimii hoivakoti. On kutenkin asioita, jotka lapsuuteni ja nuoruuteni kylistä on säilynyt. Omien kokemuksieni mukaan se on ihmisyys ja yhteisöllisyys.

Opiskelujen jälkeen sain ensin työpaikan Helsingistä ja myöhemmin Vaalasta. Aluksi asuimme Vaalassa vuokralla rivitalossa, ennen kuin oma koti löytyi Säräisniemen kylältä entisestä postitalosta. Säräisniemi on todella kaunis kylä Oulujärven rannalla. Säräisniemi oli minulle ennalta tuttu kylä, koska siellä sijaitsi Vaalan seurakunnan kesäkoti, jossa olin käynyt leireillä ja rippikoulun. Kotiuduimme kylälle hyvin.

Talkoohenki on perinteisesti kyliin liitetty sana. Talkoot ovat parhaimpia tapoja myös tutustua toisiin kyläläisiin. Jokainen suorittaa talkoissa sen, mitä jaksaa ja parhaimmillaan myös sitä, missä on hyvä.

Säräisniemellä siivosimme talkoilla keväällä kylätalon pihapiirin ja teiden varret, raivasimme kylän rantaa, järjestimme joulujuhlat ja talvipäivät. Talkoisiin osallistuivat myös ne vapaa-ajanasukkaat, jotka silloin olivat paikalla.

Talkoisiin jokainen tulee omana itsenä. Kyläläisenä. Jokaisen talkootunti on yhtä arvokas.

Muistan myös lapsuudesta, että talkoita tehtiin. Nuojuan kylätaloa kunnostettiin ja kaikenlaista puuhailtiin.

Onnistuminen ja yhteiset juhlat olivat tärkeitä kaikille. Ylisukupolvisuus oli myös asia, joka minulle jäi vahvana muistona mieleen.

Kylissä on jotain sellaista toisesta välittämisen kulttuuria, josta voimme oppia paljon. Ei ole ihme, että monissa kaupunginosissa on halua organisoitua, järjestää talkoita ja yhdessä tekemistä. On mukava kuulua porukkaan, tutustua ihmisiin ja kokea, että on yhdessä saatu aikaiseksi.

Suomen Kylät ry edistää Suomen kaikkiaan noin 4 000 kylän paikallislähtöistä kehittämistyötä. Yhdistys toimii valtakunnallisena yhteistyöjärjestönä kylien kehittämisessä sekä asukkaiden elinolojen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Arvostan korkealle niin Suomen Kylät ry:n kuin jokaisen kylillä toimivan yhdistyksen ja kylien puuhahenkilöiden työtä.

Kylien rooli on korona-aikana ollut monelle tärkeä. Osa kylistä on kokenut myös kotimaan matkailun ryntäyksen. Netissä pilkahtelee viikoittain eteeni ilmoitus, jossa etsitään vanhaa pihapiiriä jostain päin Suomea asuttavaksi. Ehtona saattaa olla pelkästään toimiva nettiyhteys. On selvää, että samaan aikaan kun kyläverkko paikoin jatkaa harvenemistaan, osaa kylistä odottaa kukoistava renesanssi.

Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja ja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja.

Talkoohenki on perinteisesti kyliin liitetty sana.

Lue lisää

Oikeusvaltioperiaatteen kohtalon hetket ovat käsillä

EU-sovusta lihava riita

Ruoka on olennainen osa huoltovarmuutta

Kohtuus kaikessa