Kirjoitan tähän kolumniin elämänohjeen, joka saattaa olla luettavissa jossakin elämäntaito-oppaassa tai sitten ei. Minulle se on merkittävä ohje, sillä oivalsin sen itse. Lukeminen ja keskusteleminen antavat usein mahtavia oivalluksia, mutta paljon voi oppia myös tarkkailemalla ja – tietysti – oman elämänkokemuksen kautta.
Lapsena muistan tarkkailleeni yhden aikuisen käytöstä hieman etäämpää ja hänen loputtomalta tuntuvaa äksyilyänsä muille. Tulkitsin silloin hänen olevan kateellinen muille, katkeroituneen ja siksi käyttäytyvän ilkeästi. En koskaan saa tietää, osuiko lapsentulkintani lainkaan oikeaan ja mitä kaikkea muuta kuvioon mahtoi liittyä. Silti muistan aina tuon aikuisen käytöksen, jos itse olen vähällä sortua olemaan jostakin kateellinen. Siksi kannustan tarkkailemaan sekä itseään ja muita.
Mutta siihen ohjeeseen. Sen voisi tiivistää ehkä näin: Älä pelkää muutosta muutoksen vuoksi. Vaikka koettaisit pitää muuttumattomana kaiken minkä voit, voivat kaikki muut asiat ympärillä joka tapauksessa muuttua. Ja todennäköisesti niin tekevätkin.
Oivallukseni liittyi perheeni aikaan ulkomailla ja siihen, mitä oletin ja odotin muiden olevan Suomessa. Kolmen vuoden jälkeen ne kahlitsevat odotukset lakkasivat. Toki ehkä siksi, että niistä oli tullut kaukaisia ja koska päätin yrittää käyttää itseäni lähellä oleviin samaa ajatusta vapauttaa heidät omista odotuksistani.
Ei pitäisi olettaa muiden olevan jotakin, mitä he olivat eilen. Tämä antaa hienon vapauden muuttumiselle, niin omalle kuin muidenkin. Jos osaa vapauttaa toiset ihmiset odotuksista, joita kohdistan heihin itseni vuoksi, on yhtäkkiä aika vapaa. Paljon liittyy murhetta siihen, että odottaa toisten olevan jonkinlaisia tai tekevän jotakin, joka mahdollistaa jonkin asian – tai okeammin sen muuttumattomuuden – minussa.
Voin hyvin tunnustaa, että kohdistan kyllä paljonkin odotuksia läheisiini. Mutta kasvamisen polulla ollaan. Aika monessa tilanteessa koen vapautta, kun tietoisesti mielessäni päästän muut vapaiksi olemaan juuri sitä, mitä he ovat ja sallin saman itsellenikin.
kirkollisen työn koordinaattori Anni Takko.
"Ei pitäisi olettaa muiden olevan jotakin, mitä he olivat eilen."
