Kolumni

Mynämäki peittoaa Helsingin

Kulunut talvi on ollut metsänomistajille suotuisa. Tukkipuulle on ilmaantunut uutta kysyntää aina Yhdysvaltoja myöten. Kun sahaus kannattaa, niin moni muukin asia kannattaa. Ilahduttavaa on muun muassa puurakentamisen vauhti. Uusista pientaloista jopa 90 prosenttia tehdään puusta (MT 24.2).

Sahurin, metsänomistajan ja verotuloja saavan valtion lisäksi myös ilmasto kiittää. Puurakenteissa ilmastonmuutosta kiihdyttävä hiili on sidoksissa pitkään.

Myös sellumarkkinoilla vire on ollut myönteinen. Metsäkonevalmistaja Ponsse näkee tulevaisuuden valoisana (MT 25.2.), ja Metsä Groupin päätös Kemin 1,6 miljardin euron biotuotetehtaasta noussee koronasta toipuvan Suomen teolliseksi maamerkiksi.

Samaan aikaan metsät kasvavat ennätysvauhtia ja hiilinielut sen kun vain lisääntyvät. Viime vuonna hakkuut painuivat arviolta 64 miljoonaan kuutioon, kun ennätysvuonna 2018 hakkuut olivat 78 miljoonaa kuutiota. Kuluvana vuonna hakkuumäärä pysynee ennallaan.

Kemin investoinnin valmistuttua puuta tarvitaan vajaa neljä miljoonaa kuutiota lisää. Tällöinkin hakkuumäärät jäänevät kauaksi ennätysvuosista. Lisäksi metsien kasvu kiihtyy nykyisestä noin 107 miljoonasta kuutiosta kaiken aikaa.

Kiitosta metsänomistajille ei kuitenkaan ole luvassa siitä, että he sitovat muidenkin hiilet yhä paremmin kasvaviin metsiinsä. Sen sijaan tekeillä on lisää jarruja suomalaisen metsätalouden hidastamiseksi. Uusin uhka piilee ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) johdolla tehtävässä viherrakennevalmistelussa.

Ajatuksena on lisätä maakuntakaavoihin viheralueita, joilla on tarkoitus tukea luonnon monimuotoisuutta. Miten nämä alueet vaikeuttavat maankäyttöä ja kajoavat yksityiseen omitusoikeuteen, ei ole vielä selvitetty. Erityisen ikävältä ympäristöministeriön valmistelu kuulostaa metsänomistajien korvissa.

Läpihuutojuttu lainvalmistelu ei Mikkoselle tai ministeriön kansliapäällikölle Juhani Damskille ole. Sen verran valmistelun yksityiskohtia on jo metsänomistajien ja heidän etujärjestöjensä korviin kuulunut. Myös hallituspuolue keskustalle tämä vihreä vyörytys maistuu huonosti.

Ilmastonmuutoksen estämisestä vastuulliset metsänomistajat tai heidän edustajansa eivät ole eri mieltä. Sen sijaan he kaipaavat reilua ja tasapuolista taakanjakoa.

Tuoreimman ilmastopaneelin tuloksiin suivaantuneen MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä Suomi olisi jo aikaa sitten ollut hiilineutraali, jos metsän nielut laskettaisiin oikein (MT 24.2.).

Vastuullista taakanjakoa peräsi ansiokkaasti myös ilmastotoimissaan jo pitkään mallikasta työtä tehneen Mynämäen kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Myllymäki (MT 24.2.). Mynämäki sitoo omien kuntalaistensa päästöt moninkertaisesti. Myllymäen terveiset Helsingille ovatkin selvät.

Isojen ostoskeskusten päästöt on jonkun sidottava. Voisiko metropolikin sitoa enemmän ja rakentaa vähemmän, kysyy Myllymäki.

Betonin, sementin ja rakennusteräksen hiilijalanjäljestä puhutaan edelleen aivan liian vähän. Tässä olisi ympäristöministeriölle oikea suunta. Mynämäen miestä kannattaa kuunnella ministeriössäkin.

Lue lisää

Juurikasviljelyn konkari Pekka Myllymäki on tuohtunut maaseudun syyllistämisestä: "Maapallon kaikista hiilidioksidipäästöistä 80 prosenttia sijoittuu kaupunkeihin"

Ilmastomuutos vaatii kylmää päätä

Hanhet tulevat, mutta ministeriä ei näy

Hämmentäviä sovun sävyjä ilmastopaneeleissa