Kolumni

Jaksetaan hetki vielä!

Kuuntele kolumni Simo Rallin kertomana.

Nyt on vuoden verran kärvistelty nurkissa, mökkiinnytty, höperöidytty ja pelätty tappavaa räkätautia. Kun me kaikki luulimme, että tilanne alkaisi hiukan hellittää ja viheliäisestä viruksesta päästäisiin, paukahti muunnospöpöt hillumaan keskuuteemme.

Kieltämättä alkaa olla turtunut olo ja ymmärrän hyvin, jos ihmiset alkavat väsyä koko touhuun. Mutta ei anneta periksi vielä! Vielä hetken pitää jaksaa puristaa ja antaa viranomaisille mahdollisuus auttaa meitä.

Pitämällä tästä tautisesta vuodesta oppimamme tavat voimassa ja ottamalla kaivattu rokote, on meillä mahdollisuus nujertaa tauti niin ettei se haittaa enää jokapäiväistä elämäämme.

Nyt vain ei saisi sappi kiehahtaa! On ollut hämmentävää lukea lehtiä kun miltei joka päivä on veri on lentänyt ja jokin väkivallan teko on tapahtunut jossakin päin Suomea. Jotenkin ihmiset ovat suivaantuneita ja kärkkäitä. Kiristellään hampaita, kytätään toisten matkoja ja maskittomuutta. Suurilla sanoilla syyllistetään ja armotta isketään sanan säilällä. Jos kerta ei saa halata, hakataan sitten.

Kaiken maailman salaliittoteorioita liikkuu keskuudessamme. Ihmisillä on aivan liikaa aikaa kehitellä päässään mitä kummallisempia teorioita. Some-kanavat vielä vahvistavat niitä.

Voin kertoa ihan maalaisjärjellä, ettei tuleva piikki, joka olkavarteen pistetään, ole sen vaarallisempi kuin mikä tahansa lääke. Kansaa ei todellakaan siruteta siinä samassa Bill Gatesin orjiksi eikä 5G-verkolla ole mitään tekemistä wuhan-influenssan leviämisen kanssa. Kasvomaskit eivät aiheuta nuorille aivovauriota.

Kaikkea tällaista olen kuullut totena puhuttavan ja kirjoitettavan epidemia aikana. Pidetään nyt kuitenkin se kuuluisa kotimainen järkikulta hyppysissä, vaikka yksin yksiöissämme yskähtelisimme.

Minusta on tullut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Mika Salmisen fani. Mies on itse rauhallisuus, silti hänestä loistaa läpi inhimillisyys. Salminen jaksaa toistaa päivästä toiseen samaa litaniaa hiukan painuneella äänellään. Koskaan hän ei voi antaa suurta toivetta normaaliin paluusta.

Salminen pyytää järkähtämättä ihmisiä tekemään vaaditut toimenpiteet, ja jos niitä ei tehdä, tauti jyllää ja pahenee. Joka ikinen päivä saa toistaa samaa asiaa ja kuitenkin sitä taas huomenna kysytään. On miehellä lehmän hermot, ei voi kuin arvostaa!

Mekään emme viime vuoden maaliskuussa tienneet, että poreilisimme omissa kuplissamme yli vuoden, ehkä jopa kaksi. Jaksetaan nyt mekin pysyä rauhallisina, totuudessa ja faktoissa pysyvinä, ohjeita noudattavina, väkivallattomina ja inhimillisinä suomalaisina.

Aina kun meinaa jostakin syystä kiehahtaa, lasketaan yhdeksääntoista ja palautetaan Salmisen rauhallisuus silmiimme.

Saimme onneksemme mahtavan talven ja kevättä ja valoa kohti ollaan menossa. Odotan innolla, että nuo tautityön sankarit, sairaanhoitajat soittavat ja pyytävät ottamaan rokotetta.

Kesällä luulisi jo hiukan helpottavan ja ehkä jo jouluna pääsemme halaamaan läheisiämme ja viettämään isolla porukalla aikaa yhdessä. Saa nähdä kuinka suuret juhlat siitä syntyykään.

Mahtavaa ajatella, että tämä ikuisesti mieleen jäävä aikakausi elämässämme loppuu onneksemme jonkin ajan kuluttua. Mutta vielä pitää hetken jaksaa!

Kirjoittaja on teuvalainen maanviljelijä ja Elonkerjuu-yhtyeen kitaristi.

Lue lisää

EU haluaa hallita sinun metsiäsi

Suomi viimeinkin nopeiden junien putkeen

Jos itselle sopivan koirarodun päättäminen tuntuu vaikealta, katso kerrankin rehdisti peiliin

Viljelijät, panitteko merkille: Koronasta huolimatta jokainen viljelijätukien euro on maksettu ajallaan