Kolumni

Osakesäästötilit innostavat – myyntivoitoista ja osingoista maksetaan pääomaveroa vasta, kun varoja siirretään tililtä pois

Nollakorkomaailma on saanut kuluttajat etsimään vaihtoehtoja perinteiselle pankkitilille ja korkosijoituksille, kirjoittaa Raija Heimonen.

Osakesäästötili on kuluttajille kohdistettu sijoitustuote, joka on ollut suomalaisten kotitalouksien käytössä runsaan vuoden.  Tilille voi tallettaa korkeintaan 50 000 euroa, jotka voi sijoittaa kotimaisiin ja ulkomaisiin pörssiosakkeisiin.

Osakesäästötilin omistaja tekee sijoituspäätöksensä itsenäisesti ja kantaa siten myös tuottoon kohdistuvan riskin. Selkeä piikki uusien tilien avaamisessa oli maaliskuussa 2020 koronakriisin puhjettua ja pörssikurssien romahdettua. Tällöin avattiin reilut 21 000 uutta tiliä.

Nollakorkomaailma on saanut kuluttajat etsimään vaihtoehtoja perinteiselle pankkitilille ja korkosijoituksille. Helmikuun lopussa osakesäästötilejä olikin jo avattu reilut 180 000. Näiden markkina-arvo oli noin 870 miljoonaa euroa. On kuitenkin huomioitava, että tämä sisältää vain kotimaisiin osakkeisiin kohdistuneet sijoitukset.

Yhdysvaltojen talouskasvun käynnistymisen myötä osakesäästötilin omistajien kiinnostus ulkomaalaisia osakkeita kohtaan on lisääntynyt. Niiden kokonaismarkkina-arvosta ei ole kuitenkaan saatavilla julkista tilastotietoa, sillä jokaisella tilinhoitajapankilla on oma järjestelmänsä, joissa ne hallinnoivat ulkomaisia sijoituksia kukin omalla tavallaan.

Tyypillinen osakesäästötilin omistaja on 18–39-vuotias mies, joka on kiinnostunut taloudesta ja arvopaperimarkkinoista. Mielipiteitä osakesäästötilin käytettävyydestä ja sijoituskohteista vaihdetaan ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Kansainvälinen hajautus on yksi kestoaiheista.

Osakesäästötilin suurimpana hyötynä on pidetty sitä, että talletetuilla varoilla voi ostaa ja myydä osakkeita ilman veroseuraamuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myyntivoitoista ja osingoista maksetaan pääomaveroa vasta sitten, kun varoja siirretään osakesäästötililtä pois.

Osakesäästötilin puutteena on pidetty talletuskattoa ja sijoitusinstrumenttien niukkuutta. Ruotsissa kuluttajille on luotu tuote, joka on nimetty sijoitussäästötiliksi (investeringssparkonto). Sille voi tallettaa varoja rajattomasti, ja esimerkiksi sijoitusrahasto-osuuksien ostaminenkin onnistuu. Ruotsissa kuluttajat kuitenkin maksavat vuosittain tilin arvosta veroa.

Keskustelua on myös herättänyt se, että ulkomaalaisten yritysten maksamasta osingosta pidätetään lähdevero ennen kuin se tilitetään osakesäästötilille. Osakesäästötilin jatkokehitykseen Suomessa olisi syytä vielä panostaa.

Kotitalouksien säästämisaste on kuluneen vuoden aikana noussut kohisten. Matkustelua, ravintolaillallisia ja kulttuurielämyksiä on pitänyt siirtää tulevaisuuteen.

Yhteiskunnan taas avautuessa onkin mielenkiintoista nähdä purkautuvatko osakesäästötilien tuotot ja säästöt kulutukseen vai onko osakesäästämisestä tullut kotitalouksien pitkäjänteinen tapa vaurastua.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n liiketaloustutkija

Lue lisää

Ryhmä-älyllä kasvu-uralle: "Elämme aikaa, jolloin moni uusi ja tuntematon yritys tekee läpimurtonsa"

Suosituilla osakesäästötileillä kehno alku: kurssit romahtivat

Ehdotus: Jokaiselle Suomen vastasyntyneelle 300 euron osakesäästötili osana äitiyspakkausta

Älymaatalous kaipaa standardeja ja luottamusta