Kolumni

Uiguurien asia tulee lähelle

Kiinan kyseenalaiset toimet maansa uiguurivähemmistöä vastaan nostattavat yhä kriittisempiä äänenpainoja ympäri maailmaa. Sekä Euroopan unioni että Yhdysvallat ovat nostaneet uiguurien aseman vahvasti esille ja aloittaneet Kiinan hallintoon kohdistuvia pakotteita. Samalla yhä useampi iso yritys on joutunut pohtimaan suhdettaan kiinalaisiin kumppaneihinsa. Uiguurien asema tulee yhä lähemmäs myös meitä suomalaisia.

Kiinalle uiguurien kokeman kohtelun uutisointi kansainvälisessä mediassa on äärimmäisen ikävää. Tähän asti maa on keskittynyt kiistämään epäkohdat. Uudelleenkoulutusleireiksi nimettyjen massiivisten laitosten olemassaoloa ei ole haluttu myöntää. Myös asiaan huomiota kiinnittäneet kansainväliset yritykset ovat saaneet kohdata Kiinan kiukun.

Ruotsalainen vaatejätti H&M oli ensimmäisiä isoja yrityksiä, joka kiinnitti huomiota Xinjiangin autonomisen alueen uiguurien ihmisoikeuksiin ja esitti huolensa tiedoista, joiden mukaan uiguureilla teetetään pakkotyötä sikäläisillä puuvillapelloilla. Kiina vaikeutti välittömästi H&M:n liiketoimintaa markkinoillaan. Saman kaltaiseen painostukseen joutuvat varautumaan monet muutkin.

Suomessakin Marimekko joutuu nyt taiteilemaan kieli keskellä suuta poistettuaan verkkosivuiltaan maininnan, jonka mukaan se ei hyväksy tuotteissaan puuvillaa, joka liitettäisiin Xinjiangin alueen pakkotyöepäilyihin. Lisäksi Stora Enso on ollut haluton täsmentämään liukosellutuotantonsa lopettamisen yhteyttä Kiinan kiistanalaiseen tekstiiliteollisuuteen.

Tähän asti konfliktit Kiinan ja sen ihmisoikeuspolitiikkaa arvostelleiden yritysten välillä ovat keskittyneet lähinnä tekstiiliteollisuuteen, koska uiguurien alue on puuvillan merkittävä tuottaja.

Sen verran vakava tilanne Kiinan ja lännen välillä on, että asiaan kannattaa miettiä omat kannat valmiiksi myös muilla aloilla. Kiina on viime vuosikymmenet ollut vahva maailmantalouden veturi, joka on investoinut laajasti länsimaihin. Myös isot kansainväliset yritykset ovat perustaneet konttoreitaan ja myyntiverkostojaan Kiinaan. Suomenkin suurimmista yrityksistä merkittävä osa on hakenut kasvua juuri Kiinasta aina metsä- ja elintarviketeollisuutta myöten.

Ennen kaikkea kysymys on kuitenkin länsimaisten kuluttajien valveutuneisuudesta ja halukkuudesta kyseenalaistaa ostamiensa tuotteiden eettinen ja usein myös ekologinen alkuperä. Pintamuoti ja muut tekstiilituotteet nousevat tässä suhteessa helposti ihmisoikeussymboleiksi.

Vastuu ja ratkaisu asiaan on kuitenkin Kiinalla itsellään. Huolimatta taloudellisesta mahdistaan, sekään ei kestä loputtomiin alati voimistuvaa ihmisoikeuskeskustelua. Se tarvitsee myös kansainvälistä kauppaa ja läntisiä investointeja selvitäkseen ekologisista ja yhteiskunnallisista haasteistaan.

Kun uiguurien hätä on nyt kansainvälisen yhteisön tiedossa, myös Kiinan on toimittava asiassa jo pelkästään oman etunsa vuoksi. Yllättävän iso merkitys saattaa olla vajaan vuoden kuluttua pidettävillä Pekingin talviolympialaisilla.

Kiina ei varmasti halua tilanteeseen, jossa se paistattelee urheilujuhlan sijasta pelkästään sortosyytösten kohteena.

Lue lisää

Kiina koventaa otteita kryptovaluuttoja vastaan – keskuspankki kieltää kaiken kaupankäynnin niillä

Hiekan liikakäyttö turmelee ympäristöä Itä-Aasiassa – Kiinassa on valtava kysyntä hiekasta, josta valmistetaan betonia ja asfalttia

Suomalaisia pakasteita viedään nyt Kiinan markkinoille K-ryhmän ja MTK:n yhteistyöllä – Alibaban verkkokaupassa ei ole aikaisemmin myyty pakastetuotteita

WTC-terrori-iskujen vuosipäivä: "Sodat eivät ole ratkaisseet terrorismin ongelmaa"