Kolumni

Suomi nousee omilla vahvuuksillaan

Pandemia jatkuu ja heijastuu kaikkeen päätöksentekoon vielä pitkään. Vaikka maiden välillä on eroja, tartuntaluvut Euroopassa ovat olleet kokonaisuutena edelleen kasvussa.

Suomi on tähän asti selvinnyt vuoden kestäneestä koronataistelusta verrattain hyvin. Edelleen ihmisten elämän ja terveyden suojeleminen on hallituksen työlistan kärjessä. Tauti on saatava nujerrettua, jotta talouskin voi toipua. Oikoreittejä onneen ei ole.

Valoa on kuitenkin näkyvissä. Tartuntaluvut ovat Suomessa viime aikoina olleet laskusuunnassa. Rokotukset etenevät meillä Euroopan kärkitahtia, ja kesää kohti mennessä myös kausivaihtelu voi helpottaa tilannetta.

Suomalaiset ovat koko korona-ajan toimineet vastuullisesti, ja yhteiskunnallinen luottamus on pysynyt korkealla. Yhdessä olemme ponnistelleet kohti parempaa aikaa. Siitä kiitos kuuluu jokaiselle suomalaiselle.

Tiukkojen rajoitustoimien ohella ihmisten ja yritysten tukeminen on tärkeää. Esimerkiksi kuntien resurssien turvaaminen on ollut tarpeen. Kunnissa turvataan hyvinvointia ja yritysten toimintaedellytyksiä myös poikkeusoloissa. Kuntia tukemalla on varmistettu, että investoinnit pysyvät liikkeellä, ja samalla on estetty kuntaverojen nousua.

Kaikenkokoisissa kunnissa tehdään korvaamatonta työtä akuutin kriisin selättämiseksi ja samalla pidetään huolta huomisesta.

Koronakamppailu on kaiken keskiössä, mutta katsetta on käännettävä myös eteenpäin. Tällä viikolla hallitus keskustelee yhdessä opposition kanssa exit-strategiasta eli siitä, miten Suomi tulee irtaantumaan pandemian vaatimista toimista.

On tärkeää, että ihmisille voidaan antaa näkymää ja ennakoitavuutta tulevasta. Rajoitustoimia ja suosituksia tullaan purkamaan vaiheittain. Esimerkiksi rajaturvallisuudesta pitää huolehtia vielä pitkään.

Koronan jälkeisessä ajassa on kuitenkin mahdollisuuksia, joihin Suomen on tartuttava lujasti kiinni. Suomi voi nousta vahvuuksiinsa nojaten, jos se vaan pelaa korttinsa oikein. Tarvitaan osaamisen vahvistamista, uudistumiskykyä ja oikeudenmukaisuutta.

Työllisyyspalveluiden parantaminen pohjoismaiselle tasolle on keskeisimpiä hallituksen toimia. Perhevapaiden uudistaminen ja oppivelvollisuuden laajentaminen ovat kestävää kasvua tukevia uudistuksia. Myös esimerkiksi liikenneinvestoinneilla ja perusväylänpidon parantamisella tuetaan kasvun edellytyksiä.

Digitalisaation ja etätyön mahdollisuudet on nyt osattava hyödyntää oikein ja fiksusti. Ne ovat – kuten olemme koronan aikana havainneet – aitoja vaihtoehtoja. Hyvin toteutettuna nämä tarkoittavat tuottavuuden kasvua sekä tehokkaampaa ja laadukkaampaa palvelua. Suomi voi olla näissä asioissa edelläkävijä ja kärkimaa Euroopassa.

Tärkeää on, että Suomi ei menetä kasvun vuosia haastavasta ajasta huolimatta, sillä siihen Suomella ei ole varaa. Tällä kertaa emme saa jäädä muista jälkeen kuten kävi finanssikriisin aikaan. Siksi talouspolitiikan pitää tukea kasvua ja työllisyyttä riittävän pitkään. Se on tulevan kehysriihen tärkein työllisyyspäätös, mutta tärkein päätös myös pitemmän aikavälin kasvun edellytyksien vahvistamisessa.

Kehysriiheen on tälläkin kertaa ladattu kovat odotukset. Eri puolueilla on paineita saada omia tavoitteitaan läpi. Jo viime budjettiriihi osoitti, että hallituksella on kykyä tehdä päätöksiä ja taito sovittaa puolueiden tavoitteita yhteen kovan paineen alla.

Uskon, että hallitus tulee onnistumaan nytkin, eikä koronakriisin jatkuminen ainakaan vähennä tarvetta löytää yhteiset ratkaisut.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

On tärkeää, että ihmisille voidaan antaa näkymää ja ennakoitavuutta tulevasta.

Lue lisää

Mökkien korkea vuokrausaste tuo autot väylille – pääsiäisen liikennevirta käy vuolaimpana kiirastorstaina

Oppositio vaatii hallituksen exit-strategialta enemmän avoimuutta – poikkeusolot jatkuvat, lääkkeiden myyntiä ja lääkärien lomia voidaan yhä rajoittaa

Vantaan demarivaikuttaja haluaa puhua kentän äänellä

Kuntavaalit voivat avatakeskustelua kytköksistä