Kolumni

Rehuviljasta maksetaan enemmän kuin suurimokaurasta – kuinka tämä maailman pelastava ihmejyvä voi olla näin halpaa?

Kuuntele kolumni Simo Rallin kertomana!

Suomessa on ollut jo hetken aikaa valtava kaurabuumi! Kaura on kieltämättä hyvä vilja ja beetaglukaanin lähde, siinä on proteiinia, rasvoja ja kuituja joita kaikissa viljoissa ei ole. Kaurasta saa helposti gluteenittomia tuotteita, jolloin keliaakikotkin voivat syödä niitä.

Kaura sitä, kaura tätä, näitä tuotteita piisaa. Kauraa on nyt tungettu melkein jokaiseen ruokatuotteeseen, jos ei kauheaa määrää, niin ainakin kaura on isolla paketin kyljessä. Kun kauraa ei ole saatu ympättyä elintarvikkeeseen, on elukat ainakin kasvatettu kauralla.

Kaura pärjää hyvin täällä pohjoisilla viljelyalueilla. Pitkä valoisa aika ja sopiva lämpötila kauran kasvattamiseen on saanut monet lajikkeet antamaan hyvälaatuista satoa ja mukavaa määrää hehtaarilta.

Kaura on kysytty kultakimpalevilja, jota halutaan aina vain lisää. No, minähän kylvän myös kauraa tänä keväänä, tuollaisesta ihmeviljasta maksetaan varmasti paljon!

Avaan Maaseudun Tulevaisuuden viljojen markkinapalstan. Pettymys on suuri. Suurimokaurasta, jonka täytyy olla isoa ja ensiluokkaista, sitä parasta laatua, maksetaan vain 143 euroa tonnilta. Kuinka tämä maailman pelastava ihmejyvä voi olla näin halpaa?

Plaraan listaa eteenpäin. Huomaan, että rehuksi menevästä bulkkikaurasta maksetaan 148 euroa tonnilta. Rehuksi menevästä tuotteesta saisin siis paremman hinnan. Ei voi käsittää.

Rehuohrasta saa melkein 190 euroa tonnilta. Kuka näitä hintoja keksii? Tänä päivänä huonoimman hinnan saat leipärukiille ja suurimokauralle. Jokaisesta rehuksi menevästä viljasta maksetaan enemmän.

Nämä suomalaiset viljamarkkinat ovat kyllä niin syvällä pimeässä hanurissaan, ettei sieltä valokajetta aivan heti näe. Se siitä kaurabuumista. Pitäkööt tunkkinsa!

Toinen suomalainen neronleimaus oli turve-energian verotuksen nosto tuplaksi. Turpeen käytön alasajon piti olla hallittu ja pidemmälle ajalle sijoittuva. No keinoksi siihen keksittiin verotus, jolla turve-energian hinta nousi niin suureksi, ettei sitä kukaan enää tilannut.

Kun tilaukset loppuu, loppuu toiminta. Seurauksena hallitsematon kaaos, kun yrittäjiä, jotka olivat uskoneet tulevaisuuteen ja investoineet, lyötiinkin yllättävällä turvenuijaverotuksella ottalohkoon.

Lapsukset eivät vielä loppuneet tähän. Jotakin siellä lämpölaitoksessa pitää polttaa, että saadaan sähköä ja lämpöä. Pelastajaksi tuli puuhake, jota nyt roudataan itärajan takaa suuria määriä. Raha jää sinne, tuhkat tänne. Loistavaa ajattelua.

Ei siinäkään ole mitään järkeä, jos kotimaisia metsiä aletaan lyödä kaukolämpökattilaan. Eikö meidän pitäisi jalostaa puuvarannostamme uusiutuvia, korkealuokkaisia innovaatioita ja tuotteita, eikä polttaa arvokasta kuitua savuna ilmaan.

Samalla naapurimaa Ruotsissa poltetaan rahkasammalta biopolttoaineena ja uusiutuvana luonnonvarana. Mitähän tuossa meren yllä tapahtuu?

On kyseessä sitten kaura tai turve, ei kummankaan yhtälö toimi tavallisen maalaisjärjen kanssa.

Kauraa haluaa kaikki, mutta siitä ei makseta mitään. Turvetta poltetaan rajan takana biopolttoaineena ja täällä se on julistettu kaameaksi ympäristön pilaajaksi.

Suomessa on suota yhdeksän miljoonaa hehtaaria, siitä energiakäytössä on 60 000 hehtaaria. Soita on suojeltu nyt 1,2 miljoonaa hehtaaria. Siinä on onneksemme tarpomista kaikille, ainakin hetkeksi aikaa!

Lue lisää

Hyvästit huippusadoille: ”Ohran ja kauran hehtaarisadot jäävät 1 000–2 000 kiloa pienemmiksi kuin hyvänä vuonna" – ”Nyt vettä tarvitaan lisää ja nopeasti"

Turpeesta tulossa ilmastotaistelun uhri

Risto Rasa nousi lukijoiden suosikiksi pelkistetyllä luontolyriikallaan – 1970-luvulla runoilijaa moitittiin poliittisen sanoman puutteesta

Mies maakunnasta – saa nauraa