Kolumni

Laitetaan piikkiin – veronmaksajien piikkiin!

Tuhlaus rapauttaa veronmaksajien luottamusta järjestelmään.

Veronmaksajien varojen käyttö ja väärinkäyttö on viime viikkoina noussut kotimaisen kahvipöytäkeskustelun ykkösaiheeksi, eikä näissä jutuissa ole nisua säästelty. Vallan vahtikoira Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) onkin osoittautunut omistajansa keksejä salaa komerosta tonkivaksi villakoiraksi.

Tapaukset VTV ja Yli-Viikari ovat herättäneet suomalaiset tarkastelemaan valtion rahankäyttöä – ja aivan oikeutetusti.

Suomi kuuluu kansainvälisesti mitattuna matalan korruption maihin. Kuitenkin suomalaista korruptiota on olemassa ja sillä on omat erityispiirteensä. Olisikin valheellista väittää, etteikö maassamme tätä k-linjaa esiintyisi.

Suoranainen korruptio on kuitenkin erotettava verovarojen haaskaamisesta, joka on maassamme tuoreempi mutta jopa vinhempi ilmiö. Lentopisteiden kerääminen ja polkupyörähuoltojen sekä kauneushoitojen pistäminen veronmaksajien piikkiin on vain jäävuoren huippu.

VTV:n tapauksesta voimme tunnistaa kaksi pulmaa. Ensimmäinen koskee verovarojen eettismoraalista käyttöä, vaikkakin summat olisivat pieniä. Toinen ja suurempi pulma koskee taustalla vallitsevaa verovarojen tuhlauksen kulttuuria. VTV:n tapauksessa yhdistyvät molemmat.

Virasto on asettanut toimintansa tulosmittareiksi sidosryhmäkyselyn tulokset ja tarkastettavien positiivisen palautteen. Sidosryhmiä ovat näppärästi tarkastettavat, kuten ministeriöt. Positiivista palautetta satelee, kun rautaisen otteen sijaan silitellään silkkihansikkain.

Perustuslain mukaan ”eduskunnan yhteydessä on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto”. Johto taisikin ottaa lain turhan kirjaimellisesti, ja heittäytyä riippumattoon tarkastustyön sijaan.

Varsinainen tarkastustoiminta on VTV:ssä vähentynyt. Toista oli vielä vuonna 2012, jolloin VTV kritisoi voimakkaasti valtion miljoonia maksanutta it-hanketta, jolle ei lopulta löytynyt käyttäjiä. Perinteisesti it-hankkeet ovatkin olleet valtion pohjattoman likakaivon vakiopumppaajia.

Havainnollistavaa vertailua nykypäivään tarjoaa se, että enää vuonna 2020 VTV ei löytänyt valtion 57 miljardin euron menoista yhtään väärinkäytöstä. Korruptiotaso on täysi tabula rasa. Pullo maabrändyä, kiitos, ja valtion kortilla!

Istun Euroopan parlamentissa talousarvion valvontavaliokunnan varapuheenjohtajana. EU:ssa varojen käytön valvonnalle on asetettu useita elimiä, jotta yhtä valvojaa valvoo aina myös jokin toinen taho.

EU-varojen käyttöön kohdistuu myös kansalaisten taholta suurempaa kritiikkiä ja painetta kuin valtion menoja kohtaan, mikä on pakottanut unionin luomaan varsin tehokkaan tarkastusjärjestelmän.

Pääsemme nyt neuvottelemani oikeusvaltiolain myötä viimein puuttumaan Unkarin oligarkki Viktor Orbanin touhuihin. Hän on demokratiaa polkiessaan kanavoinut miljardeja euroja EU:n varoja omiin ja lähipiirinsä taskuihin maataloustukien muodossa.

Unionin varainkäytössä keskeinen käsite on varainkäytön tehokkuus, jolle on luotu useita indikaattoreita. Tälle käsitteelle olisi tilausta myös Suomessa. Veronmaksajien antama oikeutus verovarojen käytölle on, että käyttö on mahdollisimman tehokasta ja sillä saadaan aikaan maksimaalinen hyöty yhteiskunnalle.

Tuhlaus rapauttaa veronmaksajien luottamusta järjestelmään, ja luottamuksen vähetessä vähenee myös halu rahoittaa.

VTV:n tapaus tulisi ottaa oppina, ja huomio kiinnittää Suomessa siihen, mitä verovaroilla saadaan – ei vain siihen, kenelle niitä annetaan.

Rahan polttaminen ei tunnetusti ole poliitikoille vaikeaa. Mutta entäpä jos paras poliitikko ei olisikaan enää se, joka saa luvattua ja kulutettua suurimmat summat veronmaksajien varoja vaalilupauksina, vaan se, joka sitoutuu eurojen tehokkaimpaan käyttöön?

Siinäpä pulma maailman onnellisimmalle kansalle.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.).

Tuhlaus rapauttaa veronmaksajien luottamusta järjestelmään.

Lue lisää

Eduskunnan kansliatoimikunta ruotii VTV:n pääjohtajan virasta pidättämistä

Suomi rikkoo etämyyntikiellolla EU-oikeutta

Kyllä kansa tietää

Kriiseissä tarvitaan ruokavarmuutta