Kolumni

Historiatonta matematiikkaa

Yliopistojen pääsykokeiden pisteytys on hämmästyttänyt lukiolaisia ja heidän tukijoukkojaan jo pitkään.

Erityisesti matematiikan huomattavan suuri painoarvo kummastuttaa muitakin kuin humanisteja. Muun muassa historian ja moniin yhteiskunnallisten tieteenalojen opintoihin matematiikasta saattaa saada enemmän pisteitä kuin varsinaisesta opiskeltavasta aineesta itsestään.

Matematiikan, fysiikan tai kemian merkitys erityisesti Suomen kaltaisessa teknologiaa arvostavassa yhteiskunnassa on iso, mutta tilanteen kohtuuttomuus on viimeisen vuoden aikana selvinnyt yhä useammalle. Jopa korkeakoulujen rehtoreista 40 prosenttia on sitä mieltä, että matematiikan painoarvo on päässyt valahtamaan liian suureksi. Vastakkaista mieltä oli 25 prosenttia (Yle 10.5).

Monelle yhteiskunnalliselle tai vaikkapa viestinnän pariin haluavalle lukiolaiselle tilanne on turhauttava. Heidän pitäisi opiskella aineita, joista he eivät ole kiinnostuneita ja joita he eivät pidä itsensä kannalta tärkeinä.

Joskus tunne on myös totta. Derivoinnin ja integroinnin taidot ovat monille meistä osoittautuneet sittenkin huomattavan tarpeettomiksi. Sama pätee moolimassoihin ja muihin kemian ja fysiikan finesseihin.

Vaikka funktiot olisivat hallussa, veroehdotuksen osaaminen, kansantalouden ja sijoittamisen ymmärtäminen tai vaikkapa koron ja velan yhteys hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden osana voivat jäädä valitettavan ohuiksi.

Matemaattisten aineiden loogista ajattelua kehittävä luonnekin joutuu koetukselle, kun ihmisoikeuksia poljetaan, demokratiaa uhataan ja vihapuheella ja valeviesteillä pyritään hallitsemaan suurvaltoja ja kansainvälistä kehitystä.

Erityisesti historian merkitys korostuu kansainvälisen politiikan perusteena. Muun muassa Venäjä perustelee toimiaan juuri kansallisesti painotetulla historian tulkinnallaan. Tähän pitäisi kansainvälisen tiedeyhteisön pystyä nyt vastaamaan.

Tilanteeseen on päädytty, kun pikavauhtia valmisteltu haku-uudistus otettiin käyttöön. Viime vuonna käyttöön otetun uudistuksen tavoitteet olivat sinänsä hyvät. Sen piti palkita lukionsa hyvin suorittaneita opiskelijoita ja vähentää välivuosia, kun riippuvuus pääsykokeista väheni.

Pisteytys perustuu nyt paljolti lukiokurssien määrään. Kun matematiikkaa opetetaan paljon, siitä saatavat pisteet korostuvat. Myös korkeakoulut itse pystyvät omin toimin vaikuttaman painotuksiin.

Pelkästään korkeakoulujen omin toimin tilanne ei korjaannu. Opetusministeri Jussi Saramo (vas.) on jo vaatinut alakohtaisen harkinnan laajentamista. Myös tiedeministeri Annika Saarikko (kesk.) joutuu ottamaan asiaan kantaa.

Pisteytyksen säätäminen ei välttämättä ole iso ongelma. Kansalaisyhteiskunta ja elinkeinoelämä tarvitsevat sekä matemaattista erityisosaamista että historian ja yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärrystä. Niitä on myös arvostettava samalla tavalla.

Erityisesti korostuvat tällä hetkellä vuorovaikutustaidot. Syväkään oman alan osaaminen ei hyödytä, jos sen antia ei saa näkyville tai mukaan poliittiseen päätöksentekoon. Yhteiskuntatieteillä ja humanisteilla olisi tässä suhteessa paljon annettavaa.

Kirjoittaja on MT:n päätoimittaja

Lue lisää

Opetusministeri Saramo: "Kuntarajat eivät saa estää parhaan mahdollisen kouluverkon rakentamista"

Marinin hallitus jäi keskustan varaan

Mistä hakataan, pääministeri Marin?

Opetusministeri Saramo: Hallitus ei enää toteuta erillisiä koulusulkuja