Kolumni

Yhdysvalloissa hinnat nousevat – eivätköhän Suomi ja muu Eurooppa seuraa perässä

USA vetää niin globaalia taloutta kuin inflaatiokärkeäkin.

Talouden suhdannevaihtelu – tällä kertaa se on erilainen.

Tämä on kuultu ennenkin, mutta nyt covid-19-pandemia teki sanonnasta todennäköisesti totta.

Vuosi sitten markkinoille rynninyt pandemia oli kuin luonnonoikku, ei talouteen sisäänrakennettu suhdannekäänne.

Kysyntä ei dipannut, ja kun talous mäkikäynnistettiin tuin ja keskuspankkien rajulla rahamarkkinoiden elvytyksellä, seuraavana huomio kohdistui tuotannon pullonkauloihin ja viivästyneeseen kulutukseen.

Raha polttelee kuluttajien taskuissa ja tileillä. Kun trendi kääntyi ja pidäkkeet ovat poissa, USA:ssa pienet ja suuremmatkin yritykset ovat nostaneet tuotteiden ja palveluiden hintojaan.

BlackRock Investment Institute ennustaa tuoreessa analyysissaan, että toukokuuksi odotettu inflaatiopiikki ei jää siihen.

Lähitulevaisuuteen ulottuvassa ennusteessaan BlackRock arvioi inflaation nostavan edelleen päätään.

USA vetää niin globaalia taloutta kuin inflaatiokärkeäkin. Viime vuoden maaliskuun 0,5 prosentista inflaatio on noussut 2,4 prosenttiin maaliskuussa. Vuosiksi 2025–2030 BlackRockin inflaatioennuste on "juuri alle 3 prosenttia".

Pitäisikö olla huolissaan?

Suomen Pankki on jo. EKP:n Suomen-konttori esittää velkakattoa ja asuntolainojen pituusrajoitusta patoamaan rahoitusvakausriskejä. Kotitaloudet ovat yhä velkaantuneempia. Asuntoluotonanto on vilkastunut viime kesästä lähtien. Inflaatio kiihtyy, valtionlainojen korot nousevat, kotitalouksien maksamat korot perässään.

Kaivoin esille Suomen Pankin Inflaatiopeikkoesitteen vuodelta 1995. Peikkoa ei olekaan näkynyt vuosikymmeniin.

"Korkea inflaatio – korkea korko", SP:n inflaatiopeikko muistuttaa. Alas nuijittu inflaatio taas ylläpitää ostovoimaa ja talouden toimeliaisuutta.

Negatiivinen inflaatio, deflaatio, pahimmillaan toimii puolestaan talouskasvua vastaan. Huomiseen odottaminen hidastaa kaikkea toimeliaisuutta.

Kun korot määräytyvät markkinoilla, inflaatio ei syö enää velkapääomaa – kuten se teki vaikkapa sotien jälkeen ja aina rahamarkkinoiden vapauttamiseen saakka.

Pitäisikö Peikko-kirjanen postittaa uusiksi kotitalouksille ja kouluihin?

Vink-vink, Suomen Pankki!

Palstalla tarkastellaan talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.

Lue lisää

Suomen Pankin Olli Rehn: "Koronapandemiasta ei jää pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen talouteen"

Suomen Pankki korottaa talousennustettaan – kasvu kiihtyi keväällä

Bensiinin ja dieselin kallistuminen vauhdittivat inflaatiota toukokuussa

POP Pankki ennustaa kuluttajahintojen nousupiikkiä