Kolumni

Vieraslajivirheistä on syytä oppia

Jättiputkia, komealupiineja tai täplärapuja istutettaessa ovat mielessä olleet hyödyt, eikä ole tullut mieleen, että niistä voisi olla jotakin haittaa.

Ihmisen uudelle alueelle siirtämistä lajeista eli niin sanotuista vieraslajeista monet, kuten peruna, kurtturuusu ja kirjolohi, on tuotu hyödyksi viljelyyn tai puutarhaan.

Vieraslajeja ovat myös akvaario-, terraario- sekä monet muut lemmikki-, tarhaus- ja riistalajit, kuten minkki ja valkohäntäkauris.

Jättiputkia, komealupiineja tai täplärapuja istutettaessa ovat mielessä olleet hyödyt, eikä ole tullut mieleen, että niistä voisi olla jotakin haittaa tai kuinka työlästä niiden poistaminen myöhemmin olisi.

Pellossa, puutarhassa, aitauksessa tai akvaariossa vieraslajit eivät juuri aiheuta harmia. Näidenkin hyödyllisten vieraslajien, on vasta luonnossa runsastuttuaan havaittu aiheuttavan haittoja.

Istuttajien ei ole syytä potea syyllisyyttä, ellei yhä istuta lajeja, joiden kielloista, haitoista tai uhista voi lukea muun muassa vieraslajit.fi -sivustolta. Virheistä on kuitenkin syytä oppia.

Ympäristön muuttuessa lajien leviäminen uusille alueille on luontaista. Yhä kiihtyvä lajien siirto ihmisen toimesta näyttää johtavan tilanteisiin, joihin luonto ei pysty niin nopeasti sopeutumaan.

Alkuperäisiä lajeja joutuu katoamisuhan alle tai ne kärsivät vieraslajien saadessa kilpailuedun esimerkiksi levittämiensä loisten tai tautien takia, joihin alkuperäislajeilla ei vielä ole vastustuskykyä. Vieraslajit, jotka lisääntyvät ja leviävät nopeasti ja tehokkaasti ovat suurin haaste.

Vieraslajit on saatava hallintaan ennen kuin niiden aiheuttamat haitat ovat liian suuria ja torjunta kallista. Ennaltaehkäisy onkin kustannustehokkainta.

Vieraslajien hallinta vaatii tietoa, yhteistyötä ja kaukonäköisyyttä. Meillä kasvaviin vieraslajiongelmiin on onneksi tartuttu ripeästi.

Kansallisen vieraslajistrategian myötä vieraslajien hallinnassa on Suomessa edetty isoin harppauksin. EU:n vieraslajiasetus, kansallinen laki vieraslajien hallinnasta, vieraslajit.fi -sivusto, riskinarvioinnit, analyysit ja hallintasuunnitelmat antavat keinoja ja suuntaviivoja vieraslajien hallintaan.

Vieraslajien torjuntaa tekevät muun muassa kunnat, maanomistajat, järjestöt ja monet vapaaehtoiset.

Haitallisten vieraslajien nopean runsastumisen ja leviämisen myötä niiden valtaama tila on poissa muiden käytöstä.

Viljelmiä uhkaavat myös vieraslajien mukana tulleet taudit, loiset ja muut haitalliset eliöt kuten espanjansiruetana, koloradonkuoriainen, rapurutto sekä muut sieni- ja bakteeritaudit. Nämä kutsumattomat tuottoa vähentävät vieraat ovat työläitä torjua.

Vieraslajivihaan ei ole aihetta. On kuitenkin syytä keskittyä hallitsemaan haitallisia vieraslajeja niin, että tuleville sukupolville jää mahdollisuus nauttia myös alkuperäisten lajien monimuotoisuudesta ja niiden muista hyödyistä.

Lauri Urho on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija.

Lue myös:

Venäjän puolella painitaan jättiputken kanssa – Suomea kiinnostaa etenkin metsistä leviävät hyönteiset

Istuttajien ei ole syytä potea syyllisyyttä, ellei yhä istuta haitallisia lajeja.

Lue lisää

Mustatäplätokko ja hopearuutana jo kotiutuneet, rohmutokko kärkkyy itärajalla – haitallisten vieraslajien poisto ei onnistu, sanovat asiantuntijat

Hyönteiset tarvitsevat ravintoa

Lampaat nitistävät haitallista ja nopeasti leviävää jättipalsamia tehokkaasti – Jyväskylässä on saatu hyviä kokemuksia nelijalkaisista torjujista

Vieraslajeista vesistöissä ilmoitettava ely-keskukselle – havaintoja toivotaan erityisesti isosorsimosta, hyytelösammaleläimestä ja kanadanvesirutosta