Kolumni

Sääntelyä ei kannata pelätä

Kunnianhimoinen eurooppalainen sääntely on Suomen etu.

Euroopan Unionin metsästrategian uutisoinnissa pelotellaan sääntelyn lisääntyvän. Maatalouspolitiikkaan halutaan mahdollisimman vähän yhteisiä säädöksiä.

Miksi? Miksi näin tehdään, vaikka kunnianhimoinen, yhtenäinen eurooppalainen sääntely on Suomen ja suomalaisten toimijoiden etu?

Turhanpäiväinen byrokratia ja mielivaltainen valvonta ovat tietysti asia erikseen, ja niistä pitää päästä eroon. Etenkin maatalouden puolella jälkimmäisen osalta kuulee sellaisia absurdeja ja kohtuuttomia esimerkkejä, joista järjen hivenkin on kaukana.

Mutta sääntely itsessään – eli tiukat, yhteiset pelisäännöt – ovat suomalaisen maatalouden etu. Ja fiksusti tehtynä myös metsätalouden.

Meillä nostetaan usein esille se, kuinka teemme asiat jo nyt todella hyvin. Kuinka suomalainen ruoka on maailman puhtainta ja metsätaloudessa paljon hyviä käytäntöjä.

Nämä pitävät paikkansa, vaikka samaan aikaan paljon kehitettävää ja parannettavaakin on. Nykytilaan ei pidä tuudittautua.

Mutta se sääntely. Kun EU-tasolla määritellään tiukat, yhteiset pelisäännöt, tarkoittaa se sitä, että muidenkin pitää tehdä asiat yhtä hyvin kuin suomalainen perustasollaan tekee. Ja kun sitä tasoa nostetaan, nousee se sitten myös kaikilla. Se on reilua.

On suomalaisen eläintuotannon etu, että yhteinen sääntely vaatii antibioottien turhan käytön rajoittamista tai eläinkuljetusten keston lyhentämistä.

On suomalaisen metsätalouden ja metsänomistajan etu, että bioenergialle asetetaan yhteiset, kunnolliset kestävyyskriteerit. Siten voidaan varmistaa esimerkiksi se, että venäläisiä ikihonkia ei kuljeteta suomalaisten – tai muidenkaan eurooppalaisten – polttokattiloiden uumeniin oman hakkuutähde-energiapuun sijaan.

On suomalaisen metsätalouden etu, että säästöpuut, suojelualueet, suojakaistat, uudistamisvelvoitteet ja rauhoitetut kuviot on säädelty. On suomalaisten yritysten etu, kun sääntelyn myötä liiketoimintamahdollisuudet lisääntyvät ja pelikenttä on reilu.

On kuluttajien etu, kun voimme tietää, että tuotteet on tehty kestävästi ja että ne ovat turvallisia.

Sääntely on toki olennaisen hyödyllistä myös luonnolle, ilmastolle, ympäristölle sekä ihmisten ja eläinten hyvinvoinnille. Kun tämä tehdään EU-tasolla, on sillä vaikutusta myös globaalisti.

Toki sääntelyn yksityiskohdat, raja-arvot ja käytännöt pitää säätää järkevästi mahdollisimman hyvin käytäntöihin sopiviksi. Ei ole kenenkään etu lisätä paperinpyöritystä paperinpyörityksen vuoksi. Tässä poliitikkojen pitää olla tarkkoina.

Sääntelyyn liittyy olennaisesti myös yhtenäinen valvonta. Se, että pelisääntöjä valvotaan kaikkialla kunnolla. Sen sijaan, että kansalliset lobbausvoimat käytetään sääntelyn vastustamiseen, ne kannattaa käyttää valvonnan yhdenmukaistamiseen, yksityiskohtien järkevöittämiseen ja selvien väärinkäytösten sanktiointiin.

Sääntely ei ole peikko. Eikä sitä sellaisena kannata nähdä tai esittää. Typerää sääntelyä pitää välttää ja yksityiskohdat hioa järkeviksi, mutta meidän etumme on, että pelisäännöt ovat Euroopassa yhteiset ja että ne ovat kunnianhimoiset.

Kirjoittaja on Vihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja.

Sääntely ei ole peikko.

Lue lisää

Elokapina maalaisittain

Lukijalta: Metsämme eivät ole kaupunkilaisten omia –"Köyhiä oltiin aina, mutta isän Homelite ja metsä pelastivat"

Britannia haluaa EU:n takaisin brexit-pöytään ja Pohjois-Irlantiin uuden kattauksen – EU ei lämpene kutsulle

Erotammeko hirveä metsän puilta?