Kolumni

Sauna on somevapaa vyöhyke

Hektisen poliittisen alkuvuoden jälkeen on itse kunkin syytä vetää vähän henkeä päivänpoliittisista skismoista, mihin meillä suomalaisilla onkin oivallinen paikka: sauna.

Suomalaiset saivat viime joulukuussa hieman balsamia haavoihinsa, kun suomalainen saunaperinne nimettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon hallitusten välisen komitean kokouksessa.

"Saunaperinteen nimeäminen Unescon luetteloon tuo samalla näkyvyyttä elävälle aineettomalle kulttuuriperinnölle, joka on osa arkeamme ja juhlaamme. Nimeäminen tarkoittaa vastuuta perinteen suojelusta niin saunatoimijoiden kuin valtion taholta”, Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio totesi valinnan jälkeen.

Vatsanpohjasta kouraisi, kun sukulaiskansamme virolaiset saivat jo pari vuotta aikaisemmin ujutettua savusaunansa Unescon maailmanperintökohteeksi – ja saksalaiset olivat tehneet meille pyhästä paikasta aufguss-karnevaalitilan, jossa ”saunamajuri” leyhyttelee näytöstyyliin pyyhettä.

Saunomisen elinvoimaisuus onkin meillä nyt huipussaan: lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa. Suosio näkyy myös saunojen lukumäärässä: 5,5 miljoonan asukkaan maassa on noin 3,2 miljoonaa saunaa, mikä hämmästyttää aina ulkomaalaisia.

Vielä presidentti Urho Kekkosen aikaan politiikka ja diplomatia liittyivät läheisesti miehiseen saunakulttuuriin, mutta eivät onneksi enää.

Myöskään nykyajan some- ja digihömpötykset eivät ole vallanneet löylyhuoneita: kiuasvalmistaja Harvian teettämän kyselyn mukaan 84 prosenttia suomalaisista tuomitsee täysin saunan ja älypuhelimen yhdistelmän.

Myöskään tv- ja musiikkikotkotukset eivät ole levinneet suomalaiseen saunaan: saman kyselyn mukaan 84 prosenttia torjui television ja 73 prosenttia musiikin löylyttelytiloista.

Tässä hektisessä maailmassa sauna on härmäläisille edelleen hiljentymisen paikka, vaikka perheen ja ystävien kanssa siellä saatetaan rupatellakin.

80 prosenttia kertoi nauttivansa hiljaisuudesta ja rentoutumisesta saunassa. 82 prosenttia kertoi olevansa onnellinen saunomisen jälkeen.

Perinteisen etiketin mukaan saunassa kuuluu olla vähän kuin kirkossa: kiellettyjä ovat juopottelu, paukuttelu, parittelu ja politiikan tai työasioiden käsittely lauteilla. Työ ja sauna ovat kuin tuli ja vesi: saunakyselyn mukaan yli puolet jättää työhuolet saunan ulkopuolelle.

Suomalaiskansalliseen saunakulttuuriin ei kannata myöskään yrittää ympätä liikaa yhteisöllisyyttä. Harva suomalainen haluaa heittäytyä tuiki tuntemattomien miesten ja naisten kanssa vieraisiin löylyhuoneisiin.

Saunassa on hyvä istua ähöttää ihan yksinkin, koska silloin tietää takuuvarmasti olevansa hyvässä seurassa. Ja vaikka siinä joku kaveri jurottaisi vieressä, niin mieluiten ihan hiljaa. Joutavaa jorinaa riittää pyhän paikan ulkopuolella ihan riittävästi.

Totta kai varsinkin näin kesällä mökki ja sauna kuuluvat erottamattomasti yhteen: Harvian kyselyn perusteella joka toinen saunoo mökillä aina, joka kolmas usein.

Ja kyllä se politiikankin sauna lämpiää syksyllä tulikuumaksi viimeistään budjettiriihen yhteydessä. Mutta sitä ennen nauttikaamme Suomen suvesta, saunasta ja toisistamme!

Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Saunomisen elinvoimaisuus on nyt huipussaan: lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa.

Sauna on härmäläisille yhä hiljentymisen paikka, vaikka perheen ja ystävien kanssa siellä saatetaan rupatellakin.

Lue lisää

Tukes varoittaa palovaarallisista pihasaunapaketeista

Suomalaisemigrantit löysivät yhteisen kielen intiaanien kanssa jo 1600-luvulla – Hikoilu hikimajassa edelsi Kekkosen ajan saunadiplomatiaa

Tuhatkiloinen jättikiuas houkuttelee saunojia Ikaalisissa: ”Löylyä ei heitetä, vaan luodaan ja vihdalla ei hakata, vaan ropsutellaan"

Saunoessa nuortuu kroppa sekä ihminen – paitsi ruotsalaisessa saunassa