Kolumni

Vaikuttajan valta ja vastuu

Sosiaalisen median sisältö vaikuttaa käsitykseemme ympäröivästä maailmasta.

Sen avulla voi päästä matkaamaan vaikkapa Buenos Airesin sykkeeseen tai pohjalaiselle maitotilalle. Sosiaalisen median takia näkemyksemme voivat monipuolistua. Toisaalta se voi kuplauttaa.

Media onkin murroksessa, kun some vie valtaa perinteiseltä tiedonvälitykseltä. Yhdellä sosiaalisen median vaikuttajalla Suomessa voi olla helposti enemmän seuraajia kuin kokonaisella maakuntalehdellä lukijoita.

Ongelmana on, että sosiaalisen median vaikuttajien yhteiskunnallisen vallan ja vastuun kysymyksistä on käyty suhteellisen vähän keskustelua.

Vaikuttajat ovat jo pitkään olleet muutakin kuin kaupallisen tason toimijoita. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on noussut yhä keskeisemmäksi osaksi työtä.

Tätä osataan myös hyödyntää.

Heinäkuussa uutisoitiin, kuinka esimerkiksi Dubaissa käytetään myös suomalaisia somevaikuttajia osana maan markkinointia (HS.fi 10.7.).

Koronakriisissä sosiaalista mediaa on käytetty alustana levittää muun muassa valheellista tietoa rokotteista.

Kun Tampereen ammattikorkeakoulu (Tamk) kertoi heinäkuussa aloittavansa kouluttamaan kansainvälisiä vaikuttajia Influcers Academy -koulutusohjelmassa vuonna 2022, ensimmäisenä heräsi mieleeni kysymys, kuinka yhteiskunnallinen puoli on koulutuksessa huomioitu.

Ohjelman englanninkielisillä verkkosivuilla lukee, että ohjelmasta valmistuva saa kansainvälisen liiketoiminnan korkeakoulututkinnon ”kaikilla olennaisilla vaikuttajan taidoilla, joita tarvitsee tullakseen unelmiensa vaikuttajaksi”.

Tamkin koulutusviennin asiakkuuspäällikkö Peter Perttulan mukaan koulutus sisältää ulkopuolisten asiantuntijoiden pitämiä opintokokonaisuuksia, ja "niissä nykyään aika useat painottavat yhteiskunnallista aspektia. Eettisyys on vaikuttajilla tärkeää."

Kuitenkin opinto-oppaan perusteella ohjelma näyttää pohjautuvan hyvin pitkälti vain kaupallisen näkökulman ympärille. Esimerkiksi sosiaalisen median kautta tapahtuvan informaatiovaikuttamisen, disinformaatiokampanjoinnin ja muiden yhteiskunnallisten vallan ja vastuun kysymysten soisi opetuksessa näkyvän.

Sosiaalista mediaa tarkasteltaessa olisikin tärkeää ymmärtää sen yhteiskunnallinen voima. Sosiaalisen median vaikuttaminen on vallankäyttöä.

Suomessa tämän tiedostamisesta nähtiin mielenkiintoinen esimerkki keväällä 2020.

Valtioneuvoston kanslia, huoltovarmuusorganisaatio Mediapooli ja vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijatoimisto PING Helsinki käynnistivät tuolloin yhteisen korona-aiheisen viestintähankkeen. Kampanjan tavoitteena oli tarjota tietoa koronasta suoraan viranomaisilta somevaikuttajille ja kannustaa heitä jakamaan tietoa eteenpäin seuraajilleen.

Oikeaan tietoon perustuva koronaviestintä saikin näin yleisöä esimerkiksi nuorista, joita perinteinen media ei olisi välttämättä tavoittanut.

Vaikka perinteinen media voikin ottaa oppia sosiaalisesta mediasta monessa, on sillä myös somelle annettavaa. Tämän puolesta on puhunut muun muassa Mediapoolin valmiuspäällikkö ja toimittaja Tero Koskinen. Esimerkiksi Julkisen sanan neuvoston eettiset periaatteet, jotka turvaavat tiedon luotettavuutta ja puolueettomuutta, olisi hyvä ottaa työkalupakkiin sosiaalisen median vaikuttajia koulutettaessa ja alalla työskenneltäessä.

Lue lisää

HS: Eläinsuojeluyhdistys etsii lokinpoikasta vaatekaapissa pitävää lasta Hyvinkäällä

”Sen jälkeen tuli kyynel silmään: Olo on keventynyt, kun olen saanut vihdoin puhuttua evakkoajoista” – Lotta ja pappa löysivät lauluharrastuksensa avulla sanat myös vaikeisiin aiheisiin

Sosiaalinen media repii ihmisiä erilleen – "Digitaalisesti hoituvat asiat, muttei hoidu pää"

Salaliittoöyhöttäjät hyökkäsivät turkulaisen puutarhayrityksen kimppuun, kun se otti turvavälipiipparin työntekijöilleen: "Teemme rikosilmoituksen"