Kolumni

Katse isoon kuvaan EU:ssa

Kesälomalla keskityin lepäämiseen kesäkuussa tehdyn pallolaajennuksen jälkeen. Jätin päivän politiikan seuraamisen vähemmälle. Kainuun mökillä sain tarvitsemaani taukoa työstä kiireisen kevään jälkeen.

Katsottuani puolitoista kuukautta politiikkaa etäisyyden päästä huomasin, että meidän poliitikkojen kannattaisi ryntäillä vähemmän pienten asioiden ja twitterkohujen perässä, ja katsoa vielä enemmän isoa kuvaa. Pikkuasioista riitely ei vie meitä eteenpäin.

Tämä tuli erityisesti mieleen, kun Euroopan komissio julkaisi metsästrategiansa. Komissio esitti näkemyksensä metsien käytöstä. Suomen linja on, että jäsenvaltioiden toimivaltaa metsäpolitiikassa tulee kunnioittaa ja metsäasiat on pidettävä jäsenmaiden hallussa. Suomella on pitkä historia ja osaamista kestävässä metsänhoidossa. Metsämme kasvavat paremmin kuin koskaan.

Tarmokkaalla vaikuttamistyöllä Suomi onnistui vaikuttamaan strategian sisältöön. Strategia ei edelleenkään ole täydellinen, mutta se on huomattavasti parempi kuin aiemmin vuodettu esitys, kiitos suomalaisten aktiivisen vaikuttamisen. Liikkeellä olivat niin ministerit kuin mepitkin. Minäkin otin asian puheeksi komission puheenjohtaja von der Leyenin kanssa.

Kun vaikuttamisen paikka oli, me keskityimme yhteisen tavoitteen edistämiseen, emmekä riidelleet yksityiskohdista. Se tuotti tulosta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kun kansallisesti on saavutettu riittävä yksimielisyys tavoitteista, niitä on helpompi ajaa myös EU:ssa.

Metsästrategian lisäksi Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa laajan paketin ehdotuksia, joilla EU:n on tarkoitus saavuttaa 55 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä. Paketti on vasta alkupiste pitkille neuvotteluille, mutta kansallisella kannanmuodostuksella on jo kiire. Nyt on viimeinen hetki saada Suomen kannat selväksi, jotta voimme saavuttaa tavoitteemme neuvotteluissa.

EU nojaa päästökauppajärjestelmään päästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Päästökauppajärjestelmä on tehokas keino hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi, kun hiilidioksiditonnin hinta on kohdallaan. Järjestelmää kannattaa hyödyntää mahdollisimman laajasti. Kun päästövähennystavoitteet ja -mekanismit ovat EU:n laajuiset, ne kohtelevat kaikkia sisämarkkinoilla toimivia yrityksiä samanarvoisesti.

EU:n ilmastotoimien tulee jakautua reilusti jäsenmaiden kesken ja niiden pitää olla vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Ilmastotyön tärkeyttä alleviivasi viimeksi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Päästövähennykset koskettavat kaikkia, mutta ratkaisujen tulee olla reiluja.

Tähän hallituksen on pyrittävä vaikuttamaan yhteisillä tavoitteilla. Jos hallitus jatkaa yhtä eripuraisesti kuin ilmastoasioissa tähän asti, Suomi jää neuvotteluissa altavastaajaksi.

Päästövähennystavoitteiden kiristyksen ja muiden uudistusten osalta Suomen edun toteutuminen EU:ssa vaatii sinnikästä työtä, eikä se tulevaisuudessa muutu yhtään helpommaksi. EU:sta eronnut Britannia ei ole enää antamassa vastapainoa Saksalle ja Ranskalle. Saksan EU-politiikan suunta on kysymysmerkki.

Muutokset ovat olleet ja ovat nopeita. Se tarkoittaa, että meidän on oltava hereillä ja osattava tehdä politiikka EU:ssa. Jotta voimme vaikuttaa, meidän on tiedettävä, mitä EU:n kehitykseltä haluamme. Meidän on punnittava erilaisia vaihtoehtoja ja haettava riittävä yhteisymmärrys suunnasta, johon haluamme EU:a yhtenä sen jäsenenä viedä.

Yksittäisten erimielisyyksien rinnalla on hyvä muistaa, miksi olemme EU:ssa mukana. Osana EU:a olemme osa maailman suurimpia sisämarkkinoita, ja siitä hyötyvät niin suomalaiset kuluttajat ja kotitaloudet kuin yrityksemmekin.

Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja.

Lue lisää

Kokoomuksen Orpo perää työperäisen maahanmuuton helpottamista Ylen haastattelussa

Elsi Katainen valittiin euroryhmänsä lulucf-neuvottelijaksi – "Lähden työssäni siitä, että asetus on ennen muuta laskentatyökalu"

"Suojeluvaatimuksissa mikään ei tunnu riittävän – ensin vaaditaan viittä, sitten kymmentä ja seuraavaksi 30 prosenttia", MTK:n uusi metsäjohtaja ihmettelee

"Yhtä eppäillään"