Kolumni

Hukkaa ja hävikkiä on aina vältetty maaseudulla

Pellervon taloustutkimus PTT:llä on E2 Tutkimuksen kanssa meneillään mielenkiintoinen hanke, jossa selvitetään kestävää kehitystä maaseudulla. Hankkeessa katsotaan, miten maaseutu näkyy kansallisissa kestävän kehityksen ohjelmissa, ja toisaalta, miten se näkyy kylien, kuntien ja maakuntien strategioissa ja toiminnassa.

YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta julkistettiin vuonna 2015.

Käytännön puheessa kestävä kehitys jaetaan usein taloudelliseen, ekologiseen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.

Maaseudun kehittämistä puolestaan ohjaavat monet strategiat, politiikat ja ohjelmat, joista keskeinen on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020. Nyt kahden vuoden jatkoajalla oleva ohjelma valmistui ennen kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmaa.

Useat maakuntastrategiat ja kuntastrategiat ovat ajalta, jolloin kestävä kehitys terminä ei ollut vielä valtavirtaistunut. Siksi selvitimme haastattelujen avulla myös, miten kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta näkyvät kylätoiminnassa ja maaseudulla asumisen edellytyksissä.

Tarkasteluun valittiin yhteistyökumppanimme Suomen kylät ry:n kanssa neljä maakuntaa (Uusimaa, Keski-Suomi, Kanta-Häme ja Lappi) ja näistä kahdeksan erilaista kylää, joissa on aktiivista kylätoimintaa.

Haastattelut paljastivat kylien edustajien kokevan, että lähes kaikki maaseudun toiminta on lähtökohtaisesti kestävyyteen pyrkivää. Esimerkiksi hukkaa ja hävikkiä on aina vältetty. Kierrätys ja kaiken hyödyntäminen kuuluvat jo historiallisesti elintapaan.

Kaikki kestävän kehityksen keskeiset elementit näkyvät haastateltujen mukaan kylien toiminnassa.

Hankkeessa käydyt keskustelut maaseudun kehittäjien, kestävän kehityksen edistäjien ja muiden tutkijoiden ja toimijoiden kanssa ovat kuitenkin nostaneet esille myös huolta siitä, keskustelevatko maaseudun kehittäjät, maaseudulla asuvat ja kestävän kehityksen edistäjät riittävästi keskenään.

Tulevatko maaseudun erityispiirteet ja mahdolliset alueelliset erot esiin kestävän kehityksen suunnittelussa ja ohjelmissa?

Ensi vuodenvaihteen aikoihin hanke julkaisee raportin ja suosituksia keinoista edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja keskustelua sekä lisätä ymmärrystä maaseudun kestävästä kehityksestä.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n liiketaloustutkija.

Lue lisää

Kyläkaupat hakeneet tukea odotettua vähemmän

"Tiesin jo etukäteen, että maaseutu antaa, mutta maaseutu myös ottaa" – Salla Autere siirtyi kaupungista kirkkoherran viransijaiseksi pieneen Lumijoen kuntaan

Olin varma, ettei minusta tule farmaria – sitten muuttuivat sekä oma mieli että ilmapiiri

Pienoinen vauvabuumi huutaa jatkoa – vuonna 2030 vain kourallisessa nykyisistä maaseutukunnista syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, katso mitkä ne ovat