Kolumni

EU-päätökset ovat sinulle tärkeitä

Pestini Brysselin kirjeenvaihtajana on päättymässä. Neljään vuoteen on mahtunut raportoitavaa laidasta laitaan: olen nähnyt maatalouspolitiikan uudistuksen alusta loppuun, Britannian lähdön EU:sta, eurovaalit, metsäpolitiikan monet väännöt sekä koronaviruksen ryöpsähtämisen.

Koronakriisi sulki tietotyöläiset minut mukaan lukien visusti kotiin vaikeuttaen monia toimittajalle tavanomaisia työtehtäviä. Samaan aikaan oli kiinnostavaa seurata läheltä, miten EU:n pyörät lähtivät pyörimään pandemiaa vastaan.

Vain muutamia kuukausia kriisin alkamisesta EU-maat sopivat 750 miljardin euron historiallisesta elvytyspaketista ja tuhannen miljardin EU-budjetista. Alun perin kaksipäiväinen huippukokous venyi lopulta nelipäiväiseksi, kun jäsenmaiden "niukka nelikko" vaati elvytykselle tiukkoja ehtoja. Suomelle kokouksessa valvominen toi hyviä uutisia, kun maan maatalousrahoitus kasvoi, vaikka muuten maatalouden EU-budjetti laski uudella rahoituskaudella.

Mukava muisto liittyy metsäpolitiikan vääntöihin. Kun saavuin Brysseliin vuonna 2017, EU:n metsäaiheista oli alettu vasta hiljalleen kiinnostua. Sain työlleni lentävän lähdön, kun saavun kesälomaltani suoraan rinkan kanssa europarlamenttiin Strasbourgiin, jonne mepit kokoontuivat äänestämään hiilinielujen laskentatavoista, tutummin lulucf-asetuksesta.

Suomelle ratkaisevaan asemaan nousi sana ”intensiteetti”, joka haluttiin muotoilla uudelleen hakkuiden kasvattamisen toivossa. Eräs suomalaismeppi korkkasikin Jaffa-pullon hyvin menneen äänestyksen kunniaksi.

Maatalouspolitiikan uudistuksen neuvottelut kestivät reilu kolme vuotta. Kunnianhimoiset ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet nousivat politiikan keskiöön, mikä kuumensi Suomessa hallituspuolueiden välejä.

EU on pitkäjänteistä kompromissien hieromista. Tässä työssä olen tottunut siihen, että omia viikonloppumenoja ei kannata suunnitella liian tarkasti. Ajoitus maatalousneuvotteluiden lopulliselle solmimiselle oli brysseliläiseen tapaan tavallinen: juhannusaatto. Saunan lämmityksen sijaan sain kuunnella meppien ja komissaarien analyysejä siitä, mitä turvemaiden suojelumerkintä käytännössä tarkoittaa.

Näiden vuosien aikana olen vastaanottanut useita lukijasoittoja maakunnista. Monesti minulle haluttiin jakaa kummastus siitä, kuinka huonosti metsäasiat tunnetaan EU:n käytävillä tai miksi hallituksessa on eripuraa maa- ja metsätalouteen liittyvissä kannoissa.

Vaikka kolmasosan komennuksestani söi koronaviruspandemia, pääsin onneksi myös matkustamaan. Maaseutu lehmineen löytyy läheltä Euroopan suurkaupunkien kupeesta. Maaseudulla sain raportoida ennätyskuivista kesistä ja tänä vuonna karmivista tulvista. Alankomaalainen viljelijä näytti minulle keskikesällä peltojaan, jotka olivat veden peitossa. Saksassa pääsin todistamaan kuivien kesien vitsausta kuusikoissa: kirjanpainajakriisiä.

Kun seurasin ääri-ilmiöiden yleistymistä Euroopassa, huomasin, kuinka tarpeeseen EU:n kunnianhimoinen ilmastopaketti tuli. Syksyllä alkavat mittavat neuvottelut toimenpiteistä, joilla päästöt saadaan kuriin. Nämä aihepiirit sisältävät myös teille, lukijat, paljon tarkasti seurattavia teemoja.

Maaseudun Tulevaisuus -lehti ei vaikeasta nimestään huolimatta ole jäänyt EU-instituutioissa noteeraamatta. Sen tietää siitä, että meidät tiedetään kutsua mukaan, kun ympäristökomissaari kertoo metsästrategiasta ennen sen julkaisua tai kun maatalouskomissaari informoi tuoreesta maataloussovusta.

Kiitos mielenkiinnostanne EU-asioita kohtaan.

Lue lisää

Tutkimus: Lasten antibioottikuurit vähenivät yli puolella koronarajoitusten takia

STT:n tiedot: THL suosittelee kolmansia koronarokoteannoksia kaikille 60 vuotta täyttäneille sekä riskiryhmille

Osa koronapassin ongelmista hitaampia korjata – Android-sovelluksen kaatumisiin luvassa korjaus lähipäivinä

THL: Suomessa on raportoitu 580 uutta koronavirustartuntaa