Kolumni

Näin toimii moderni musabisnes

Tänään pääsemme kurkistamaan nykyaikaisen musiikkituotannon uumeniin. Nuori orkesteri on tekemässä ensilevytystään isolle levy-yhtiölle.

- Hei! Meillä on rummut pakettiautossa, mihin kannetaan, tuonko tähän eteiseen?

- Öö, tuota. Jättäkää ne autoon vaan. Mä sain sen teidän tekemän demon ja tein siihen uuden rumpuraidan. Siinä demossa oli vähän liikaa soittoa. Yksinkertaistin sen tasabiitiksi. Ihmisten on helpompi omaksua tasaklikkiä, menee kato jalan alle.

- Aha, jaa, no joo. Miksi sä tässä eteisessä oleskelet?

- No, itse asiassa tää on mun työhuone. Ei tänne rumpuja olisi mahtunutkaan. Tos on läppäri, etuaste, pianokoskettimet ja kaiuttimet. Ei me muuta tarvita.

- Aha, ok. Me ei kyllä kaikki tänne kerralla mahduta. Mites kitarat, missä ne äänitetään? Topi on treenannut sen soolon ja alkuriffin. Ne menee varmasti nopeasti.

- Öö, tuota. Meidän levy-yhtiön promoottori oli juuri kiertänyt radiokanavia, tavannut musapäälliköitä. Mikolta tuli viestiä, ettei sähkökitaraa nyt ollenkaan radiobiiseihin. Se on nyt tällä hetkellä passee, kukaan ei soita kitarariffillä alkavaa biisiä. Minä itse asiassa tein siihen uuden riffin. Otin sun soitosta kaksi ekaa ääntä, se kolmas oli minusta liikaa, meni jo jazziksi. Soitin sen tällaisella korkealla ihmisäänellä, se vähän niin kuin kiljuu tuolla kaukaisuudessa. Eiks oo aika magee?

- Kuulostaa kyllä samalle, mitä radiossa nyt soi. Tuossa oli valtavat viulusektiot, isot puhaltimet. Kukas ne on käynyt soittamassa?

- Minä ne tuonne ohjelmoin. Tuli just uus hyvä plugari, tätä käyttää nyt kaikki.

- Tämä kuulostaa kyllä aivan eri orkesterilta. Emme ikinä soittaisi näin hyvin, tai no, eihän tässä ole meidän orkesterin soittimiakaan. Melodia kuulostaa tutulle.

- Joo, se on kyllä hyvä. Siksi te täällä olettekin. Kyllä sekin sopii, että soitamme kaikki vanhaan malliin, mutta jos haluatte radiosoittoa, mahdollisen hitin, niin..

- Joo, kyllä me hitti halutaan. Kuulostaahan tuo isolle ja hyvälle, vaikka ei aivan meille.

- No hyvä. Kukas teidän laulaja olikaan? Muut voisivat mennä vaikka Kamppiin kahville. Voisin laulattaa biisin.

- Minä oon. Jussi nimeltäni.

- Tässä olisi uusi teksti lauluun. Se sun teksti oli tosi hyvä, mutta ehkä vähän liian synkkä. Tiäkkö, liian henkilökohtainen. Ihmiset haluaa tässä ajassa voimaannusta, uskoa tulevaan, ei synkistelyä. Me pidettiin pieni tekstileiri täällä. Oli Pera, Make ja Lotta. Täs olisi hittiteksti!

- Aha, mä kyllä pidin siitä omasta. Se tuli tuli niin ku suoraa kropasta.

- Haluatko sä hitin? Vai mitä sä haluat? Haluatko sä lauleskella sydänsurujasi treenikämpän seinille, tai haluatko vetää voimatekstiä suurelle yleisölle?

- No koitetaan nyt sitten. On tämä kyllä minun makuuni aikamoista siirappia.

- Siirapista puheen ollen. Oliko sulla se kaksikymmentätuhatta seuraajaa instagramissa?

- Joo, on. Oon siellä tehnyt jonglööritemppuja ja jakanut ihmisille.

- Se on hyvä! Tiäkkö, me pidettiin levy-yhtiössä palaveria tästä proggiksesta. Me tultiin siihen tulokseen, että sun kannattaa jatkaa tätä yksin, sooloartistina. Sulla on jo seuraajia ja kuten huomaat, tuo teksti kertoo elämän sirkuksesta. Me saadaan tästä iso juttu aikaiseksi! Suomalainen laulava sirkustaiteilja JUSSI! Me ollaan buukattu sulle iso kiertue ensi kesäksi. Sinä ja DJ Harju.

- Mitäs mä noille muille kerron?

- Lähetä whatsuppia tai jotain. No niin, lauletaas!

Kirjoittaja on teuvalainen maanviljelijä ja ­Elonkerjuu-yhtyeen kitaristi.

Lue lisää

Maalaiskesäteatteri kasvatti Antti Tuomas Heikkisestä näyttelijän

Aikansa huipputeknologiaa – Jalasjärvellä kunnostettiin vanhat tuulimyllyt

Kuka nyt haluaisi vaan yrittää – maatilajohtaja kuulostaa paljon paremmalta

Kone kuin kone, se voi mystisesti jämähtää – ja yhtäkkiä taas toimia