Kolumni

Näin puuron tai muusin jämät muuttuvat hetkessä herkullisiksi rieskoiksi

Tuntuu riippuvan kuun ja tähtien asennosta, milloin taaperoille maistuu aamupuuro ja milloin ei.

Mielenhallinnan taitoja vaaditaan, kun on liian aikaisin aamulla ryhtynyt hämmentämään kaurapuuroa, sitten jäähdyttänyt annokset jälkikasvulle sopivaksi, koristellut marjoilla, tarjoillut hauskoista astioista – ja lopulta havainnut, että ainoa, joka puuroa on syönyt, on keittäjä itse.

Onneksi nämä kippoihin jämähtäneet puuroannokset eivät kuitenkaan mene hukkaan. Niistä saa aivan mainion pohjan rieskoille, jotka yleensä katoavat pelliltä kaikkien perheenjäsenien suihin alta aikayksikön.

Ylijäämäpuuron lisäksi tarvitaan vain kananmuna, tilkka maitoa tai vettä, jauhoja ja öljyä. Mukaan voi raastaa porkkanan, omenan tai mitä nyt vihanneslaatikosta sattuu löytymään.

Suolaa ei tarvita. Sitä saa halutessaan voinokareesta, joka ihanasti sulaa uunikuuman rieskasen päälle.

Rieskat valmistuvat 250 asteessa kymmenessä minuutissa.

”Puurorieskat ovat ihaninta mitä kattilan pohjalle jääneestä puurodesistä on koskaan syntynyt”, Marjut Ollila toteaa kirjassaan Simppeliä sormiruokailua, josta olen tämän reseptin oppinut.

Allekirjoitan lausahduksen täysin. Rieska kääntää aamupalatappion välipalavoitoksi.

Hävikintorjuntainnostuksessani olen oppinut hyödyntämään myös perunamuussin jämät. Siitäkin saa herkullista rieskaa.

Resepti, joka löytyy guuglaamalla ”perunarieskat”, on puurorieskojakin yksinkertaisempi: muussiin lisätään muna ja jauhoja. Muotoillaan ja paistetaan. Syödään.

Jos haluaa hifistellä, taikinan voi maustaa juustokuminalla.

Kirjoittaja on MT:n Pohjois-Suomen aluetoimittaja.

Lue lisää

Yle uutiset: Uusi mobiilisovellus helpottaa ruokahävikin seurantaa Kuopion kouluissa – yhdessä koulussa voi tulla jopa 5–10 kiloa biojätettä päivässä

Mitä yhteistä on ravintola-annoksella, tuorepuristetulla mehulla ja biokaasulla? Kaikki nämä saattavat olla valmistettuja hävikkielintarvikkeista

Suomalaiset potevat entistä vähemmän huonoa omatuntoa heittäessään ruokaa pois — syyllisyys piinaa silti kahta kolmasosaa

Elintarviketeollisuus ja kaupan ala onnistuivat vähentämään ruokahävikkiään yli viisi miljoonaa kiloa