Kolumni

Suden suotuisan suojelutason viitearvosta keittyy sakea soppa

Ruotsalaisesta diskuteerauskulttuurista voi olla montaa mieltä, mutta siellä ei ainakaan päädytty valitsemaan suurinta mahdollista lukua viitearvoksi, varmuuden vuoksi, yhden erimielisen miellyttämiseksi.

Viikko sitten torstaina Luonnonvarakeskus (Luke) järjesti tiedotustilaisuuden, missä se julkisti suden suotuisan suojelutason viitearvon väliraportin. Sen anti oli varmasti pettymys monille. Ei lukuja tai arvoja, vaan selostus ekologisista parametreista ja työkalujen kehitystyöstä sekä päivitettyä tietoa Suomen susikannasta.

Luke aloitti suotuisan suojelutason määrittelytyön tämän vuoden alussa. Moni uskoi ja toivoi, että jo tänä syksynä esillä on lukuja tai jotain konkretiaa sen tueksi, että kannanhoidollisesta metsästyksestä voitaisiin päättää.

Itse asiassa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) totesi viime marraskuussa kannanhoidollista metsästystä käsittelevän kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa, että määrittelytyö on annettu Lukelle tehtäväksi niin, että tieto olisi ministeriöllä käytettävissä mahdollisimman pikaisesti ja viimeistään kesän jälkeen tältä osin.

Nyt ministeriön käytössä on väliraportti, mitenköhän pitkälle sillä pötkitään? Ministerillä riittänee tahtotilaa edistää kannanhoidollista metsästystä. Mutta virkamiesten päätöksissä pelkkä vahva tahto ei taida olla pitävä perustelu.

Viime torstain tilaisuudessa maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies ilmoitti heti oman puheenvuoronsa aluksi, että ministeriö ei ota vielä kantaa suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen raportin perusteella.

Jossain vaiheessa kantaa on pakko ottaa. Nimittäin työnjako on sellainen, että Luke tekee tieteellistä työtä, ei arvovalintoja. Päättäjien tehtäväksi jää suotuisan suojelutason viitearvojen määrittely.

Ketkähän päättäjät pääsevät päätöstä tekemään? Maa- ja metsätalousvaliokunta näytti kyntensä päätöksenteossa ja torppasi kultasakaalin lisäämisen riistalajiksi vuonna 2019, MMM:n virkamiesten ja Metsästäjäliiton esityksestä ja kampanjoinnista huolimatta.

Ruotsissa päätös viitearvosta oli annettu yksistään työryhmän käsiin. En tiedä keitä ryhmään kuului ja olivatko he kaikki tutkijoita, mutta he päätyivät siihen, että Ruotsissa suden suotuisan suojelutason viitearvo on 300 yksilöä.

Päätös ei ollut yksimielinen, sillä yhden ryhmän jäsenen näkemyksen mukaan viitearvon olisi pitänyt olla 1 200 yksilöä.

Ruotsalaisesta diskuteerauskulttuurista voi olla montaa mieltä, mutta siellä ei ainakaan päädytty valitsemaan suurinta mahdollista lukua viitearvoksi, varmuuden vuoksi, yhden erimielisen miellyttämiseksi.

Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja.

Nyt ministeriön käytössä on väliraportti, mitenköhän pitkälle sillä pötkitään?

Lue lisää

Lampurit vaativat mahdollisuutta karjansa suojeluun – petotulet syttyvät kello 19

Susiennuste ennakoi, kuinka kanta muuttuu vuoden aikana – katso tästä ennuste marraskuulle

Uudet susihavainnot synnyttävät ristiriidan kanta-arvion ja koetun välille

Susihavainnot lisääntyvät syksyllä, kun ihminen törmää aktiivisesti liikkuviin susiin, jotka saattavat hakeutua myös pihoihin