Kolumni

Ympäristöjärjestöjen kampanjoissa piilee kyseenalaisia viestejä

Vaikuttaminen on Brysselissä jokapäiväistä. Mitä paremmin viesti jää mieleen, sitä pidempään se muistetaan.

Yhtenä päivänä silmiini osui varoituskolmio erään brysseliläisen puiston puunrungossa. Siinä sanottiin: ”Puun kaatovaroitus. Shokki? EU:n säännöt sanovat, että puiden kaataminen ja niiden polttaminen energiantuotannossa luokitellaan vihreäksi. Oikeasti se ei sitä ole.”

Tällä tavalla eurooppalainen metsäasioihin erikoistunut ympäristöjärjestö Fern halusi ottaa kantaa hakkuisiin ja puun energiakäyttöön. Oman varoituskolmion pystyi tulostamaan netistä, laittamaan kiinni puuhun ja lähettämään kuvan sosiaaliseen mediaan.

Eräs tuttuni kertoi myös toisesta ympäristöjärjestöjen nettitempauksesta, jossa havainnollistettiin metsien hakkuita. Hiirtä klikkailemalla pääsi moton puikkoihin, ja kun hakkuita jatkoi, metsä hiljalleen tuhoutui.

Kampanjoiden viestit istuvat huonosti suomalaiselle metsänomistajalle.

Meille metsät ovat tärkeä omaisuus, elinkeino ja harrastus, jota halutaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Niiden hoidossa korostuvat niin ympäristöarvot kuin talouskäyttö. Molempia tarvitaan, jotta metsien kasvu lisääntyy ja puulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta.

Vaikuttamista ja sosiaalisen median tempauksia tehdään silloin, kun aihe on pinnalla. Kesä oli EU:n metsäasioiden suhteen kiireistä aikaa. Brysselissä keskustelua kuohuttivat heinäkuussa julkaistu EU:n uudistettu metsästrategia sekä vuoteen 2030 ulottuva ilmastolainsäädäntö, joka ohjaa muun muassa metsien hiilinielujen laskentaa.

Suomessa keskustelua käytiin muun muassa siitä, kenelle päätösvalta metsistä kuuluu. Ympäristökomissaari vakuutteli toimittajille juuri ennen metsästrategian julkaisua, että komissio ei halua puuttua jäsenmaiden metsänhoitomenetelmiin.

Komissaarin sanoma on yhtä aikaa totta ja yhtä aikaa tarua. Totta on se, että EU-valmistelua käydään vuoropuhelussa jäsenmaiden kanssa, ja kaikkien maiden näkökulma halutaan ottaa huomioon.

Mutta mitä metsäpäätöksiin tulee, jäsenmaiden välisissä kompromisseissa Suomella on eniten menetettävää.

Kun komissio valmistelee kestävien rahoituskohteiden luokittelua, ehdotuksissa on mukana 13 hehtaarin tiloille tuleva metsäsuunnitelma. Metsästrategiassa suositellaan, että avohakkuita tulisi välttää ja jatkuvaa kasvatusta lisätä. Energialainsäädännössä komissio on taas sulkemassa tietyt metsät energiatuotannon ulkopuolelle.

Täysin komissaarin puheet eivät siis vakuuta. Vaikka EU-lainsäädäntö tuo Suomelle suuressa kuvassa hyviä asioita, kansallisista intresseistä tulee pitää tiukasti kiinni. Muuten EU:n ote metsistä tiukkenee päätös päätökseltä mahdottomuuksiin.

Lue myös: Opetusmetodeja Brysselistä: Lobbari esitteli oman metsäsuunnitelmansa hollantilaiselle EU-komissaarille

Lue lisää

Suomen kanta EU:n metsästrategiaan: Metsäpolitiikan tulee säilyä jäsenmaiden päätäntävallassa

EU:n metsään liittyvät aloitteet voivat aiheuttaa päänvaivaa metsänomistajalle

Ympäristöjärjestö Greenpeace täyttää 50 vuotta – toiminta alkoi ydinkokeiden vastustamisesta

Ilmastokeskustelu meni politikoinniksi