Kolumni

"Yhtä eppäillään"

Suomelle on yhä selvempää, että se joutuu huolehtimaan omasta turvallisuudestaan ja siihen liittyvistä suhteistaan itse. EU:n vetoapua ei kannata odottaa. Niin hidasta unionin uusiutuminen on.

Sunnuntaina huipentuvaa Saksan vaalitaistelua seurataan tarkasti kaikkialla Euroopassa. Pelissä on paitsi legendaarisen liittokanslerin Angela Merkelin poliittinen perintö, myös eurooppalaisen talousmahdin uusi linja. Se määrittää viennistä riippuvaisen Suomenkin tulevaisuutta enemmän kuin kotimaiset alue- tai kuntavaalit konsanaan.

Vaalitulos ei yksin riitä uuden suunnan määrittämiseen. Vahvassa nousussa olevien sosialidemokraattien kansleriehdokkaan Olaf Scholzin tai kristillisdemokraattien Armin Laschetin on vielä kyettävä muodostamaan enemmistöhallitus, jonka ohjelma määrittää talouskasvun ja ilmastonmuutoksen torjunnan yhteensovittamisen.

Olennaista on myös, kuinka hyvään tulokseen vihreät näkyvällä kampanjallaan lopulta yltää.

Saksassa on sodan jälkeen alistettu ulkopolitiikka taloudellisten etujen alle. Inflaation pelko ja autojen kysynnän varmistaminen ovat olleet viisauden alku. Euroopan unionin velkaantuminen on hyväksytty, jotta saksalaisyritysten viennistä ja omien pankkien vakavaraisuudesta on pystytty pitämään kiinni.

Italian ja Ranskan pankkeja on syytä myös pitää pystyssä. Niiden kaatumista ei saksalainenkaan hyvinvointi kestäisi.

Suomen vientiteollisuus nojaa tällä hetkellä vahvasti vihreään siirtymään. Kuinka hyvää vetoapua tälle Saksan tuleva hallitus tarjoaa, kiinnostaa monia.

Myös hiilenmustasta energiapolitiikasta luopumisen tapa kiinnostaa suomalaisia metsänomistajia. Jos vauhti on hidas, vaatimukset Suomenkin metsien hiilinielujen kasvattamiseen vahvistuvat entisestään.

Olennaisinta Suomen kannalta on kuitenkin Saksan tuleva asema EU:ssa. Kun unioni joutuu yhä tiukempaan puristukseen Venäjän, Kiinan ja uusia sotilaskumppanuuksia etsivän USA:n välissä, yhä useampi kyselee, kuka tätä toimintaa johtaa?

Vanhan rakennustyömailta periytyvän sanonnan mukaan "yhtä eppäillään".

Vaikka Merkel ei tätä roolia koskaan halunnut korostaa, hän se on aiemmin ollut. Sunnuntain jälkeen epäilyt kohdistuvat Scholtziin tai Laschetiin.

Kuinka he uuden roolinsa haluavat kantaa on arvoitus. Suomalaisen veronmaksajan näkökulmasta kiinnostavaa on, haluavatko he edistää EU:n yhteistä budjettia.

Koronan jälkeisessä tilanteessa valmius tälle on Saksassakin noussut.

Yhä epävakaammaksi käyvän Venäjän rajanaapurille EU on ollut myös turvallisuuspoliittinen hanke. Silti EU:n kyvyttömyys vastata yhtenäisenä vaikkapa Venäjän haasteeseen ei ole vahvistunut.

Kyvyttömyys tuli esille myös Afganistanissa. Pakolaisten evakuointi tapahtui täysin USA:n suojeluksessa. EU ei pystynyt toimimaan eikä hakemaan jäsenmaidensa väkeä talebanien jaloista. Suomi ja muut jäsenmaat joutuivat tekemään sen itse.

Saksan uusi liittokansleri on aivan keskeinen henkilö päättämään, halutaanko EU:n turvallisuuspoliittista asemaa vahvistaa. Missään tapauksessa nopeasti ei tapahdu mitään.

Suomelle on yhä selvempää, että se joutuu huolehtimaan omasta turvallisuudestaan ja siihen liittyvistä suhteistaan itse. Tästä oivallinen esimerkki on presidentti Sauli Niinistön äskeiset tapaamiset Mäntyniemessä sekä Yhdysvaltain että Venäjän sotilasjohdon kanssa.

Lue lisää

Saksassa SPD, vihreät ja FDP aloittavat viralliset hallitusneuvottelut

Presidentti Sauli Niinistö altistunut koronalle – tapasi eilen Latvian presidentin, joka todettiin myöhemmin koronapositiiviseksi

Jyrki Katainen ei lähde kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi – "Minulla ei ole palavaa halua tulla valituksi"

EU:n talouskuri vuotaa mutta vanhaan ei ole paluuta