Kolumni

Kasvu- ja vakaussopimus valtion velkakattoineen ei enää vastaa reaalimaailmaa: "Hyvä velka, paha velka"

"Suomenkin valtionvelka on tänä vuonna noussut noin 70 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Katon piti olla 60:ssa, huomauttaa Simonkadun pääekonomisti Kimmo Lundén.

EU:n jäsenvaltiot velkaantuvat. Sinänsä hyvistä kasvu- ja vakauspaketin valtion budjettialijäämän ylärajoista ja julkisen velkaantumisen 60 prosentin katosta ei ole enää toimintaohjeeksi.

Enintään kolmen prosentin budjettialijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on jatkossakin toimiva keittiöohjesääntö. Velkakatto saa mennä, koska siitä ei 27 jäsenen EU:ssa ole ennen koronapandemiakaan juuri välitetty sääntöjä kumartavaa Suomea ja muutamaa nuukaa lukuun ottamatta.

Suomenkin valtionvelka on tänä vuonna noussut noin 70 prosenttiin suhteessa bkt:hen ja nousee 6,9 miljardilla 146 miljardiin euroon, jos ensi vuoden talousarvio toteutuu.

Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on EU-maissa noussut kahdessa vuodessa 79 prosentista 94:än.

EU Observer -verkkomedia raportoi syyskuussa, että kasvu- ja vakaussopimuksen kahta sääntöä on rikottu ainakin 114 kertaa vuosien 1999 ja 2016 välillä – ilman seuraamuksia.

"Muikkarin" on EU-komissiolta saanut ainakin Irlanti, Italia ja Kreikka. Kelttien taloustiikeri buustasi talouttaan 2000-luvun alkuvuosina reilusti alijäämäisin budjetein. Saksa pääsi samoista synneistä ilman raippoja.

Korot ovat nyt nollan tuntumassa. AA-reitatuilla valtioilla on mahdollisuus nostaa lainaa negatiivisilla koroilla. Matalien korkojen aika jatkuu ennusteiden mukaan ennakoitua pidempäänkin.

Milloin siirrytään taas reaalikorkojen aikaan?

"Terveessä taloudessa reaalikorko on positiivinen", painotti PTT syksyn suhdannekatsauksessaan.

Tämä on talouden perustotuuksia, ja ohjaa myös pääomien käyttöä parhaisiin kohteisiin.

EU-komissiolta odotetaan vuoden loppuun mennessä esitystä nykyisen velkakaton korvaamisesta paremmin todellisuutta kuvaavalla kriteerillä.

Näyttää siltä, että valtion velkaa voidaan jaotella myös sen käyttötarkoituksen mukaan. Lainat ilmastotoimiin ovat "hyvää velkaa" kirjanpidossa.

Mitä sitten on paha velka? Julkisten varojen käytön pitäisi aina olla perusteltua.

Talouden käsijarrusta ei kuitenkaan pidä vetää hätiköiden.

Palstalla tarkastellaan talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.

Lue lisää

Pääministeri Sanna Marin virittää keskustelua: Väistyykö valtion kehysbudjetointi, jos investointi rahoitetaan ilmastovelalla

Sikasykli toistuu – ja hintaennätyksissä on aina seuraavan laskun siemen

PTT arvioi syksyn palkkakierrosta: "Kertaluonteiset korotukset ovat ok, monivuotiset korkeat palkankorotukset huonompi juttu"

PTT:n Markus Lahtinen: "Terveessä taloudessa on positiivinen reaalikorko"