Kolumni

Mikään ei ole saanut oloani niin voimattomaksi kuin maaseudun määritelmät

Kaupunkimainen tehokkuus vastaan metsä, tässäkö suomalaisen maaseutu-kaupunki -ulottuvuuden arkaainen ydin?

"Voitko vielä kuvata mitä maaseutu sinulle merkitsee?"

Olen osallistumassa tämän vuoden Maaseutuparlamenttiin, jonka järjestäjät esittivät yllä olevan haasteen tietämättä miten arkaan kohtaan se osuu.

Suomen väestökehitystä pohtiessani mikään ei näet ole saanut oloani niin voimattomaksi kuin maaseudun määritelmät. Perinteisesti kuntia on tunnetusti tilastoitu kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin. Viimeisiä määritellään muun muassa sen perusteella, kuinka suuri osuus ihmisistä asuu taajamissa – eli paikoissa, joissa on vähintään 200 asukasta ja talojen välillä on enintään 200 metriä.

Tässä vaiheessa ajatukseni jo yleensä eksyvät pohdintoihin siitä, mitenköhän näin runollisesti päädyttiin juuri 200 ihmiseen ja samaan metrimäärään? Kun sitten minua muistutetaan siitä, että moni maaseutumainen kunta Suomessa kutsuu itseään kaupungiksi, luovutan yleensä lopullisesti.

Enkä ole ainoa. Kuntaluokituksen haasteiden vuoksi Suomen ympärikeskus kehitti muutama vuosi sitten toisenlaisen kaupunki-maaseutu -luokituksen. Uusi jako on erittäin hyödyllinen palveluja suunniteltaessa, mutta ei sekään avaudu aivan helposti. Tässä tarkastellaan 250x250 metrin ruudukkoja (hyvästi, taajamien 200 metrin sosiaalinen etäisyys!), joita sitten ryhmitellään seitsemään luokkaan. Kaupunkialueiden kohdalla puhutaan ”tehokkaasti rakennetusta alueesta” ja jopa ”kaupunkimaisesta tehokkuudesta”. Maaseutua taas määrittelee viljely, elinkeinoelämä tai niiden puute: ydinmaaseutua kuvailee ”intensiivinen maankäyttö”, kun harvaan asutulla maaseudulla ”suurin osa on metsää”.

Kaupunkimainen tehokkuus vastaan metsä, tässäkö suomalaisen maaseutu-kaupunki-ulottuvuuden arkaainen ydin?

Niin tilastoluokkien kuin oman epäröintini taustalla saattaa piillä syvällisempi kulttuurinen hämäryys. Tutkijat ovat huomanneet, että eurooppalaiset tänään ymmärtävät sellaisia sanoja kuin ”maaseutu” tai ”maisema” hyvin eri lailla. Ruotsalaisille maisema voi olla puita ja niittyjä, espanjalaisille taivasta ja vuoria. Saman kielialueen vastaajien sisällä on myös suurta hajontaa, ja moni joutuu etsimään omia mielikuviaan pitkään.

Mitä vastata Maaseutuparlamentille? Hengitän syvään ja lohduttaudun sillä, että en ainakaan ole epävarmuudessani yksin. Mitä maaseutu minulle merkitsee? Töitä, ostoksia ja jopa lääkärikäynnin voin hoitaa tietokoneella mistä vain, metsää löytyy omasta kaupunkilähiöstäni.

Yhtäkkiä ymmärrän, että selkein ero koskee öitä. Vain maaseudulla voin nähdä tähtitaivaan.

Kirjoittaja on Väestöliiton tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston dosentti.

Lue lisää

Pohjalaisista juuristaan ylpeä AlfaTV:n Alberto Claramunt: "Populismin perään huutavat käpertyvät omaan maailmaansa"

Lehmänlanta kelpasi 1,6 miljoonan euron lainan vakuudeksi – Timo Viinamäki toteutti unelmansa biokaasulaitoksesta

Maaseutuparlamentti huipentuu torstaina – MT:n päätoimittaja vetää suorassa lähetyksessä keskusteluja hiilensidonnasta ja maaseudun kestävästä rahoituksesta

Uudet susihavainnot synnyttävät ristiriidan kanta-arvion ja koetun välille