Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Kolumni

Talonpojan hätä otettava todesta

Kaikki tuottajat eivät kuluvasta syksystä selviä. Kannattavuus on alentunut niin heikoksi, että lopettamissuunnitelmia on kymmenillä tiloilla.

Suomalaista talonpoikaa koetellaan parhaillaan kovasti. Erityisesti ostorehusta riippuvaisten tilojen näkymät ovat heikentyneet entisestään viime viikkoina. Heikko sato nostaa viljan hintaa nyt raketin tavoin. Viljatilojen menetyksiä hinnan nousu osin korvaa, mutta erityisesti sikatiloilla tuotanto on alkanut kääntyä tappiolliseksi rehun hinnan noustessa.

Jo ennestään kohonneiden sähkön, öljyn, rakennustarvikkeiden kustannusten lisäksi Yaran äskeiset ilmoitukset lannoitteiden uusista hinnoista olivat kylmä suihku tuottajien niskaan. Myös maatalouskoneiden hinnat ovat kovassa nousussa maailmanlaajuisen komponenttipulan takia.

Kun taloustieteilijät ja tavalliset kuluttajat ovat jo havahtuneet inflaation mahdolliseen nousuun kahden prosentin tuntumaan, monen tilallisen kokema kustannusten nousu ainakin kymmenkertainen. Erona moniin muihin yrityksiin on vain se, etteivät maatilat pysty siirtämään kustannusten nousua omiin tuotteisiinsa.

Päinvastoin sianlihan hinta on ollut jopa laskussa Kiinan viennin hiljennyttyä.

Kaikki tuottajat eivät kuluvasta syksystä selviä. Kannattavuus on alentunut niin heikoksi, että lopettamissuunnitelmia on kymmenillä tiloilla. Tämä viesti on tulkittavissa niistä lukuisista yhteydenotoista, joita Maaseudun Tulevaisuuteen on viime viikkoina tullut.

On hämmästyttävää, ettei maatilojen hätä nouse tämän suuremmaksi puheenaiheeksi kotimaisessa keskustelussa. Maaseudun Tulevaisuutta lukuun ottamatta tilanne ei muuta päämediaa tai valtaosaa poliitikoista näytä kiinnostavan.

Tilojen kannattavuusongelma on jäänyt täysin turve- ja muun ympäristökeskustelun jalkoihin.

Tämä on harmillista, ihan jokaisen suomalaisen kannalta.

Vaikka kuluttajat ja kauppa ovat ruokaketjussa voittajien puolella, kotimaisen tuotannon vaarantuminen ja huoltovarmuuden heikentyminen ei ole heidänkään etunsa. Jos kotimaista antibioottivapaata ja eettisesti tuotettua lihaa korvataan tuontiruualla, tilanne heikkenee entisestään.

Kun ruuasta ilmastonmuutoksen edetessä joka tapauksessa tulee nykyistä niukempi hyödyke, olisi koko Suomen kannalta ensiarvoisen tärkeää pitää tuotantoketju kotimaisessa hallinnassa. Ilman kannattavaa alkutuotantoa koko ketjun 300 000 työpaikkaa ovat vaarassa.

Samalla on syytä muistaa myös, että globaalin ruokahuollon näkökulmasta suomalaisia peltoja ja niiden satoja tarvitaan myös muualla. Tämäkin vienti kannattaisi pitää omissa käsissä kansainvälisten elintarvikejättien sijaan.

Katseet kohdistuvat jälleen kerran elintarviketeollisuuteen, jonka pitäisi kyetä maksamaan tuottajille kohtuullinen korvaus heidän tekemästään arvokkaasta työstä. Ratkaisijan paikoilla ovat erityisesti HK Scan ja Atria, joiden pitäisi menestyä paremmin neuvotteluissa kaupan kanssa.

Kotimaisten elintarvikejättien suoriutumista seurataan nyt huolestuneina monilla maatiloilla.

Samaan aikaan katse kannattaa suunnata myös ympäristöministeri Krista Mikkoseen (vihr.). Kun maatalous joka tapauksessa on ratkaisijan paikalla hiilen sitomisessa, Mikkonen voisi ideoida selkeän toimintatavan, jolla tilat tästä tekemästään hyvästä myös palkittaisiin.

Lue lisää

Sisäministeri Mikkonen: Virusmuunnoksen leviämisen hidastaminen vaikeaa, kun sitä ei tunneta hyvin

Elintarvikeketju on pahasti ruosteessa

Myrskylässä on seurattu keskustelua maatalouden tuotantokustannusten harppauksesta: "Haluan tukea kotimaista työtä ennemmin kuin työttömyyttä"

Tuotantovälineiden hinta nousee 10 prosenttia, ruuan 0,3, sanovat ennusteet – maatalouden kustannusten harppaus näkyy hinnoissa vasta pitkän ajan päästä