Kolumni

Näin britannialaisesta levätutkijasta tuli Meren Äiti, japanilaisten sankari

"Ilman Kathleen Drew-Bakerin tutkimuksia sushista ei olisi tullut ympäri maailman levinnyttä muotiruokaa."

Tutkimukselta vaaditaan tuloksia. Rahat pitäisi suunnata hankkeisiin, joista on taloudellista hyötyä. Mutta mistä tietää, mikä tutkimus toisi suurimman hyödyn?

Perustutkimus on sellaista, ettemme voi aina etukäteen tietää, mihin se vie. Monille tutkimusnimikkeille naureskellaan – mitähän hyötyä tuollaisestakin muka on. Minä kerron tutkijasta, joka paneutui itiökasvien sukupuolielämään. Eikös se nyt ainakin kuulosta hyödyttömältä?

Kathleen Drew (1901–1957) suoritti kasvitieteen opintonsa Manchesterin yliopistossa vuonna 1922 erinomaisin arvosanoin yhtenä ensimmäisistä naisista ja aloitti siellä levätutkimukset. Kun hän sitten meni naimisiin vuonna 1928 Henry Wright Bakerin kanssa, yliopistoura katkesi: yliopisto ei ole naineita naisia varten. Kathleenin aviomies kuitenkin ymmärsi vaimonsa tutkimusinnon ja rakensi hänen käyttöönsä koetilat.

Erityisesti Kathleenia kiehtoi punalevien lisääntyminen. Walesin rannikolla käytettiin lehtimäistä Porphyra-punalevää ravintona, mutta sen määrä vaihteli vuodesta toiseen suuresti. Levä ilmaantui mereen syksyllä ja katosi keväällä. Missä se oikein piili kesän? Levä kyllä teki itiöitä, mutta niistä ei kasvanut uusia leviä.

Lopulta Kathleen Drew ajatteli, että ehkä levä tarvitsee jonkinlaisen kiinteän alustan, johon itiöt asettuvat ja sijoitti akvaarioon myös simpukan kuoria. Nyt itiöistä kasvoi kuoreen punaisia millimetrin laajuisia täpliä. Loppukesästä niihin kehittyi itiöitä.

Kun Drew nyt kylvi näitä itiöitä akvaarioon, niistä kasvoi Porphyraa! Näin Drew todisti, että punalevällä oli kaksi aivan erinäköistä sukupolvea: kookas lehtimäinen suvuton sukupolvi ja mitättömän pieni simpukankuorien ja kalkkikivien sisään kasvava suvullinen sukupolvi.

Kathleen Drew-Baker julkaisi tutkimuksensa vuonna 1949 Nature -lehdessä.

Japanissa oli satoja vuosia pitkä perinne punalevien ravintokäytöstä. Sikäläinen nori-nimellä tunnettu levä oli myös Porphyra, mutta eri laji kuin Walesin rannikkovesien levä. Sen kasvurytmi oli kuitenkin samanlainen: levä ilmaantui kuin tyhjästä lokakuussa ja katosi keväällä. Punaleväteollisuus perustui merestä kerättävään punalevään, mutta sen määrä vaihteli ennustamattomasti vuodesta toiseen. Toisen maailmansodan jälkeen punaleväteollisuus ajettiin alas, kun sodassa hävinneen ja atomipommin kokeneen kansakunnan piti keskittyä tuottavampiin hankkeisiin.

Japanilaiset tutkijat olivat jo vuosikymmeniä yrittäneet selvittää norin salaisuutta. Drew’n artikkeli herätti japanilaisen tutkijan Sokichi Segawan huomion. Tulos tuntui hänestä uskomattomalta, mutta hän toisti kokeet. Nori käyttäytyi juuri niin kuin Drew oli kuvannut.

Fusao Otan johdolla tutkijat kehittivät tehokkaan lisäämismenetelmät. Ensin altaiden pohja peitettiin ostereiden kuorilla, jotka olivat helmituotannon sivutuote. Siinä lisättiin suvullista sukupolvea. Kun se alkoi itiöidä, laitettiin altaisiin köysinippuja, joihin nuoret suvuttomat punalevät kiinnittyivät. Köydet siirrettiin mereen ja jo muutaman viikon päästä voitiin kerätä ensimmäinen sato.

Nykyisin punaleväteollisuus on miljardien eurojen liiketoimintaa. Meille tutuin tapa käyttää noria on sushien kääreenä, jonka sisällä riisi ja muut täytteet ovat. Ilman Kathleen Drew-Bakerin tutkimuksia sushista ei olisi tullut ympäri maailman levinnyttä muotiruokaa.

Kathleenin poika John kyllä sanoi äidistään: En usko, että hän olisi pitänyt sushista – hän ei juuri etsinyt uusia kokemuksia ruuan parissa.

Japanissa Kathleen Drew-Bakeriä kutsutaan Meren Äidiksi, jota juhlitaan rannikon kylissä joka vuosi huhtikuun 14. päivänä. Vuonna 1963 hänelle pystytettiin muistomerkki Uton kylään Kiushun rannikolle. Myös Manchesterin yliopisto, joka syrji naisia 1920-luvulla, on sittemmin nostanut hänet yhdeksi sankarihahmoistaan.

Kirjoittaja on luontokirjailija Savitaipaleelta.

"Ilman Kathleen Drew-Bakerin tutkimuksia sushista ei olisi tullut ympäri maailman levinnyttä muotiruokaa."

Lue lisää

Korona pakotti meidät kyseenalaistamaan elämän itsestäänselvyyksiä — uskaltaako jo nyt avata ovia muulle maailmalle?

Arvio: Näin nopeasti kallistuneen energian hinta kehittyy jatkossa

Eniten somekritiikissä ihmetyttää, kuinka mielellään ihmiset lankeavat ilmeisen tarkoitushakuiseen journalismiin

Ilmastonmuutos alkaa itsestä