Kolumni

Arvio: Näin nopeasti kallistuneen energian hinta kehittyy jatkossa

Syksyn puhuttavin talousilmiö on ollut energian hinnan nopea nousu. Öljyn hinta on noussut viime vuoden lokakuun noin 40 euron barrelihinnasta noin 80 euroon. Tämän seurauksena bensalitran keskihinta lähentelee Suomessa jo 1,8 euroa litralta, ja osassa maata ollaan jo kahden euron tuntumassa.

Myös hiilen hinta on noussut jyrkästi, millä on vaikutusta lämmityskustannuksiin suurissa kaupungeissa. Nopeinta lämmityskustannuksien nousu on ollut pääkaupunkiseudulla, jossa hiilellä tuotetaan merkittävä osa kaukolämmöstä. Maakunnissa lämmityskustannukset ovat kehittyneet maltilla, koska bio­energialla on siellä isompi rooli energian tuotannosta.

Öljyn ja hiilen lisäksi maakaasun hinnannousu on ollut nopeaa, mikä vaikuttaa sekä kaukolämmön tuotantokustannuksiin että lannoitteiden hintoihin.

Kaiken kruunaa päästöoikeuksien samanaikainen nopea kallistuminen. Päästöoikeuksien huutokauppahinta on vuodessa enemmän kuin kaksinkertaistunut. Tällä on vaikutusta erityisesti fossiilisilla raaka-aineilla tuotetun lämmön ja sähkön hintaan. Sähkön hintaa nostaa vielä Pohjoismaiden vähäiset sateet.

Öljyn osalta pahimmat hinnan nousut lienevät jo takana, ja jatkossa voi odottaa hintojen tasaantumista tai jopa laskua. Hintojen noustessa öljyntuottajien ylipäätään ja yhdysvaltalaisten öljyntuottajien erityisesti on kannattavaa lisätä tuotantoaan.

Maakaasun hinnan nousun takana on monia syitä, mutta keskeinen asia tulevaan hintakehitykseen on Venäjän tarjoa­man kaasun määrä. Tällä on puolestaan yhteys NordStream 2:sen käyttöönottoon. Jos käyttöönotosta päästään Venäjää tyydyttävään sopuun, niin on syytä olettaa venäläisen kaasun tarjonnan kasvavan.

Päästöoikeuksien hinnan osalta ei ole näköpiirissä kustan­nustason laskua. Päästöoikeuden hinnan avulla pyritään vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, joten tavoitteen saavuttamiseksi fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian hinnan tuleekin pysyä korkealla.

Päästöoikeuksien nykyinen hintataso ei ole itsessään ongelma, mutta hinnan erittäin nopea nousutahti ja sen ennakoimattomuus vaikeuttaa sopeutumista korkeisiin hintoihin. Lyhyellä aikavälillä päästöoikeuksien hinnan nousulla onkin kuluttajien energialaskua nostava vaikutus.

Kolikon toinen puoli on kuitenkin vähäpäästöisempien energiantuotantotapojen kilpailukyvyn paraneminen. Tämä lisää tavoitteiden mukaisesti investointeja vähäpäästöisemmän energian hyödyntämiseen. Tämä on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Pidemmän päälle satsaaminen bioenergiaan ja päästöttömiin energiamuotoihin voi lopulta pienentää kotitalouksien energialaskua.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja.

Lue lisää

Sähkön pörssihinta huippukorkealla jo kauan ennen talven kovimpia pakkasia

Pelot uudesta virusmuunnoksesta vetivät pörssit laskuun Aasiassa – myös öljy halpenee

Nord Stream 2 -kaasuputken lupien viivästys pitkittää Euroopan lannoitepulaa

Kaasu, öljy ja lannoitteet ovat kalliita ensi vuonnakin