Kolumni

Apache-lautaa lauteisiin Borneolta

Lauteet olivat kestäneet lähes 60 vuotta aikaa, kosteutta ja löylyä. Eivätkä kuumentuneet kiuasta lämmitettäessäkään.

Remontoin kesällä rantasaunan ja hankin löylyhuoneeseen uudet lauteet. Alkuperäisistä lauteista löysin isoisän rakennuspiirustuksiin kirjoittaman muistiinpanon "Borneo-lautaa".

Lauteet olivat kestäneet lähes 60 vuotta aikaa, kosteutta ja löylyä. Eivätkä kuumentuneet kiuasta lämmitettäessäkään. Tuo Borneo-lauta on apachea (Abachi), Indonesiassa ja Afrikassa kasvavaa puulajia.

Borneon tuontilauta vaihtui meillä Viron puutavaraan. Lähipuutavaraliikkeessä tarjolla oli apachen sijaan tervaleppää. Tasalaatuista ja riittävän pitkää saunan lauteisiin.

Heräsi kysymys, vieläkö apachea tuodaan Suomeen ja mistä päin maailmaa? Tuodaanhan sitä, FSC-sertifioituna.

Puulajeista hyödynnetään ihmisen tarpeisiin vain pientä osaa. Sademetsiäkin suojellaan, kun metsiä hyödynnetään kestävällä tavalla. Kaikki trooppinen puu ei ole uhanalaista.

FSC-sertifioinnin periaatteisiin kuuluu metsänhoito, joka huomioi ekologiset, eettiset ja taloudelliset näkökulmat.

Eri puulajikkeilla on ominaisuuksia, joista on hyötyä käyttötarkoituksesta riippuen. Siperian lehtikuusi kestää luonnon kestopuuna terassilla ja laiturin kannessa.

EU:n CITES-sopimus säätelee uhanalaisten lajien kauppaa. Sopimuksen liitteissä listataan lajeja, joiden kauppa on joko kielletty tai vaatii sopimuksen edellyttämät luvat. Suomi on ratifioinut sopimuksen.

Metsien säilyttäminen ei tropiikissakaan tarkoita sitä, ettei metsää käytettäisi, kirjoittaa MT:n kolumnisti ja luontokirjailija Seppo Vuokko kolumnissaan. Seudun asukkaille vain sellainen metsä, josta on heille jotakin hyötyä, on arvokas. Jos metsä tarjoaa ravintoa tai tuloja, sitä varjellaan.

Loogista. Samoin on toimittu vuosisadat pohjoismaisissa metsissäkin. Havupuuta riittää.

Turun Ruissalossa tammimetsät ovat säilyneet, kun Ruotsin kuningas varasi tammimetsiköt kuninkaan laivaston puutavaratarpeisiin.

Suomessa nopeakasvuiset lepikot taas on harvennettu arvokkaampina pidettyjen havupuiden tieltä.

Ehkei olisi pitänyt.

Järeä leppä ja haapa tuodaan nyt suomalaisten saunan lauteisiin ja paneeleihin Baltiasta.

Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.

Lue aiheesta lisää: Kolmannes maapallon puulajeista häviämässä!

Lue lisää

Tältä näyttää ruokakauppa 2030-luvulla

Metsien suojelu on tehtävä kunnolla

Yliö: Metsänomistajat joutuvat puukaupassa eriarvoiseen asemaan – yksityismetsiin merkityt "korkean suojeluarvon alueet" ovat riski omaisuuden arvolle

HCV-kartat ovat riski metsäomaisuuden arvolle