Kolumni

Kaikki uudet tuotteet eivät lähde lentoon

Metsäyhtiöt ovat suoltaneet tänä vuonna huipputulosta, kun sellun hinta kipusi alkuvuonna ennätyskorkeuksiin.

Huipputuloksista huolimatta metsäteollisuuden viennin arvo Suomesta jää Pellervon taloustutkimuksen PTT:n arvion mukaan tänä vuonna reilut viisi prosenttia pienemmäksi kuin koronaa edeltävänä vuonna 2019.

Syynä on paperin viennin väheneminen. Paperi oli vielä pari vuotta sitten tärkein Suomesta ulkomaille viety metsäteollisuuden tuote. Tänä vuonna se kutistuu päätuotteista pienimmäksi kartongin, sellun ja puutuotteiden jälkeen, eikä uusista tuotteista ole vielä noussut paperia korvaavaa viennin arvon kasvattajaa.

Uusien tuotteiden teollisen valmistuksen polulla pisimmällä on UPM, joka rakentaa 550 miljoonaa euroa maksavaa biokemikaalitehdasta Saksaan Leunaan.

Saksalaista pyökkiä käyttävän tehtaan on määrä valmistua ensi vuonna. Se ei lisää metsäteollisuuden vientiä Suomesta, mutta toivottavasti UPM:n osaaminen poikii vastaavanlaisia investointeja myös Suomeen.

Leunan tehtaan täysin puupohjaisia biokemikaaleja voidaan käyttää esimerkiksi pullojen, pakkausten, tekstiilien, kosmetiikan tai pesuaineiden valmistuksessa.

Biokemikaalien kaupallistamisessa UPM otti merkittävän askeleen, kun se solmi yhteistyösopimuksen puupohjaisten PET-pullojen valmistuksesta Coca-Colan kanssa.

UPM selvittää parhaillaan myös biojalostamon rakentamista joko Kotkaan tai Rotterdamiin Hollantiin. Jalostamo valmistaisi uusiutuvia polttoaineita myös lentokoneisiin ja sen kapasiteetti olisi nelin–viisinkertainen Lappeenrannassa jo toimivaan verrattuna.

Stora Enso tutkii puussa sidosaineena toimivan ligniinin jalostamista. Selluntuotannon sivutuotteena saatavaa ligniiniä voidaan käyttää muun muassa akkuteollisuudessa korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Menetelmiä kehitetään Sunilan sellutehtaan yhteydessä toimivassa koelaitoksessa Kotkassa.

Metsä Group etsii uusia liiketoimintoja tekstiilikuiduista ja uudenlaisista kuitupakkauksista.

Konsernin innovaatioyhtiöllä Metsä Springillä toimii jo puupohjaisen tekstiilikuidun pilottitehdas Äänekoskella. Samalle tehdasalueelle on valmistumassa koelaitos, joka tekee 3D-pakkauksia suoraan märästä puukuitumassasta.

Jyväskyläläinen Spinnova voitti työ- ja elinkeinoministeriön biojalostamokilpailun vuonna 2015. Silloinen palkintoraati kehui Spinnovan kuitulankateknologiaa läpimurroksi, joka voisi mullistaa sekä tekstiili- että metsäteollisuutta.

Spinnova listautui Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle kesäkuussa. Yhtiön markkina-arvo on kohonnut lähes 800 miljoonaan euroon. Spinnovan suurin omistaja on noin viidenneksen osuudella brasilialainen sellujätti Suzano.

Puupohjaisilla tuotteilla voitaisiin korvata periaatteessa mitä hyvänsä fossiilisia tuotteita. Kaikki uudet tuotteet eivät kuitenkaan lähde lentoon. Siitä on esimerkkejä Suomessakin.

Fortum ryhtyi valmistamaan Joensuussa vuonna 2013 puupohjaista pyrolyysiöljyä, jota voitaisiin käyttää fossiilisen polttoöljyn sijasta kaukolämmön tuotannossa. Joensuun voimala siirtyi viime vuonna Savon Voiman omistukseen ja kannattamaton bioöljyn tuotanto on keskeytetty ainakin toistaiseksi.

Kannattamattomana seisoo myös Lieksassa Green Fuel Nordicin viime joulukuussa valmistunut laitos, jonka pitäisi valmistaa pyrolyysiöljyä sahanpurusta.

Lue lisää

Metsä Group palkkaa lähes 1000 kesätyöntekijää – haussa huomioidaan myös hakijat, jotka eivät puhu suomea

Teollisuusliitto ja UPM:n vaneriteollisuus ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen työehtosopimusneuvotteluissa – vaatii vielä Teollisuusliiton hallituksen päätöksen

Palavassa rahtialuksessa ainakin Stora Enson ja Setran sahatavaraa – palon sammutus jatkuu Göteborgin edustalla

Talvikohteita on päästy hakkaamaan poikkeuksellisen aikaisin – puukaupassa valmistaudutaan mahdollisen työtaistelun aiheuttamiin tehtaiden seisokkeihin