Kolumni

Pieni lasi viiniä voisi olla vielä pienempi

Tarjoilija voisi kaataa puolikkaita tai neljäsosalasillisia niitä haluavalle.

Pikkujoulukausi pyörähtää käyntiin ja lasit kilisevät!

Pitkän, koronan kuivattaman kauden jälkeen juhlimiskunto on monella nollissa. Yritin tarjoilla kekri-illallisella viiniä, mutta kukaan ei halunnut sitä.

Vaikka jo lasillinen voi vaikuttaa unen laatuun, tilkka viiniä nostaa usein tunnelmaa ja juhlistaa aterian. Erityisesti eri ruokalajeille suunniteltuja viinejä olisi mukava maistella, vaikka niitä ei varsinaisesti haluaisi juoda.

Erilaisissa tilaisuuksissa viiniä on kuitenkin vaikea saada haluamaansa määrää. Yleensä tarjoilijat kaatavat lasiin standardikaadon, vaikka kuinka puristelisi sormiaan yhteen toistellen ”näin vähän”. Myös alkumaljat ovat tottumattomille suuria.

Viinilasillisen alamitta on yleensä 12 senttilitraa. Mielestäni mittojen pienempään päähän voisi hyvin tuoda lisää vaihtoehtoja, esimerkiksi alkumaljoissa puolikkaat ja neljäsosalasit. Olutta monet laadukkaat pubit tarjoavatkin pienissä tuopeissa.

Pienemmät lasit saisivat annokset näyttämään tyydyttäviltä. Esimerkiksi tulppaanin muotoisille viskinmaistelulaseille voisi löytyä käyttöä viinin tarjoilussa.

Kotona alkoholihävikin torjunta on helppoa. Alkolla on kattava valikoima pieniä viinipulloja.

Niitä voi ostaa alkuruualle, pääruualle ja jälkiruualle omansa. Esimerkiksi 0,375 litran pullosta riittää noin kuusi senttilitraa kuudelle hengelle.

Alkolla on myös monia neuvoja siihen, kuinka loput avatusta viini-, siideri- tai olutpullosta voi käyttää ruuanlaitossa. Kuumentaessa alkoholi haihtuu, mutta maku jää.

Valkoviiniä kannattaa käyttää keittoihin ja liemiin, tummasta oluesta saa lihalle herkullisen kastikkeen.

Kirjoittaja on MT:n verkkopäällikkö

Lue lisää

Rankka sää moukaroi Ranskan viinialueita – uuden sadon viiniä turha kysyä Alkon hyllyltä torstaina

Ruotsin viinintuottajat juhlivat kuuman kesän vauhdittamaa ennätyssatoa

Sokkomaistaminen yllätti viinintuntijat: Vuoden punaviini osoittautui italialaiseksi amaroneksi

Suomalaiset potevat entistä vähemmän huonoa omatuntoa heittäessään ruokaa pois — syyllisyys piinaa silti kahta kolmasosaa