LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Kolumni

Voiko muovikuusi tuoda aidon joulun?

Voit kuunnella kolumnin myös Olgan kertomana.

Olen pohtinut jo muutaman viikon ajan, että pitäisikö minun hankkia pizzeriaani aito vai tekokuusi.

En asian pohtimista aloittaessani edes ajatellut mitään ympäristökysymyksiä, koska tuossa vieressähän ne kasvaa ja välillä on hyvä harventaa. En pohtinut myöskään kuusen, tuon aidon luontokappaleen sielunelämää.

Oikeastaan pohdin vaan itseäni, että niitä neulasia on sitten sielläkin taas ihan joka paikassa, kun kotonakin on jo riittävästi imuroitavaa.

Minulle joulu on ihan heittämällä vuoden tärkein juhlapyhä ja minulla on aina ollut kodissani oikea joulukuusi. Se, että edes ajattelin hankkia ravintolaan muovikuusen, oli minulle jo radikaalia.

Perinteet, ne samat jutut ja tavat, miten asiat tehdään jouluna aina vaan samalla tavalla, ovat nimenomaan se juttu.

Puhuin asiaa ympäriinsä ja törmäsin ihan uuteen juttuun: kuusiallergisiin ihmisiin. Yksi toisensa jälkeen löytyi ihmisiä, jotka eivät pysty olemaan samassa tilassa joulukuusen kanssa.

Asia tuli minulle ihan yllätyksenä. Olenhan minä joskus kuullut, että niille voi olla allerginen, mutta että niin moni!

Perustelut muovikuusen hankkimiseen olivat aidon kuusen puolustajien ”eihän sitä tuoksua voita mikään!” -kommenttien rinnalla loogisia ja hyviä, joten aloin tätä myöten pohtia muovikuusta ihan vakavissani.

Perinteet, niitä on joulu täynnä. Kaikilla vähän omanlaiset, mutta kaikkialla kuitenkin aika samanlaiset. Olen jo muutamia vuosia koittanut ravistella meidän perheen jouluperinteitä sellaiseen omempaan suuntaan, että ne todella sopivat meille.

Luovuimme joulukirkosta jo aikaa sitten, ei vain tuntunut meidän perinteeltämme, ihan vain jo senkin takia, että meillä on jouluaattoaamunakin eläimet ruokittavana. Rakkaiden haudat taas ovat niin kaukana, että muistamiseksi saa riittää kynttilät talon kulmalle.

Viime joulun totesimme, että kukaan meistä ei jaksa katsoa loppuun sitä samaa lumiukkoelokuvaa. Niinpä päätimme, että katsomme jotain muuta. Katsoimme Will Farrelin pöljän joulukomedian Elf, ja aiomme katsoa saman törttöilyn myös tänäkin jouluna.

Silti, nämä muutokset tuntuvat minusta kuitenkin kaikkea muuta kun radikaaleilta. Joulusauna, aito joulukuusi, joulupukin tulo, lahjat, jouluruoka ja ennen kaikkea joulu Suomessa, omassa kodissa, oman perheen kanssa ovat asioita, joista en ole ainakaan vielä valmis luopumaan.

Siksi huomaan, että muovikuusen päästäminen elämääni tuntuu tosi isolta askeleelta. Se rikkoo jonkun aidon ja perinteisen leiman, jonka olen ihan itse läntännyt jouluni päälle.

Ihan turhaan. Minähän rakastan joulukoristeita! Muovisia, lasisia, kaikenlaisia kiiltäviä tai arkisempia, eikä minulle ole väliä tuoksuvatko ne vaiko eivät. Se, että ne välittävät joulutunnelman, riittää.

Perinne ei aina ole hyve. Perinteitä pitäisi osata tarkastella myös kriittisesti ja niitä on hyvä välillä myös päivittää.

Ja kyllä, minä olen niin paljon jouluihminen, että valitsen mieluummin muovikuusen, kun en kuusta ollenkaan. Hankin sen sitten ekologisemmin kirpparilta tai kierrätysmuovisena ja säilytän hamaan tappiin saakka.

Enkä usko että minun joulutunnelmani siitä yhtään hälvenee, päinvastoin. Mitä laajemmin ja avoimemmin osaan ja saan nauttia rakastamastani juhlasta niin sen parempi.

Joulupuu on pian rakennettu!

Lue lisää

Yhdessä tehty, yhteiseksi hyväksi

Kurvisen kiri irtosi aikaisin

Hidas demokratia on vaikeaa nopean diktatuurin naapurissa

Muistot johtavat harhaan