Kolumni

Pidetään puolia metsäosaamisestamme

Aiemman EU:n kannattamat biotalous tai puun energiakäyttö fossiilisen energian korvaamisessa ovat nyt uhkakuvia ratkaisujen sijaan.

Tämän syksyn ykkösaihe Brysselin metsäpiireissä on ollut kestävä rahoitusluokittelu eli tutummin EU-takso­nomia. Ajatus sen taustalla on hyvä: Rahoitusta tulee ohjata kestävämpiin investointeihin, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Metsäsektorilla ja puusta tehdyillä tuotteilla on tässä suuri merkitys.

EU:n ote metsänomistajista kuitenkin kiristyy metsälinjausten myötä. Koska metsäteollisuusyritysten on jatkossa raportoitava EU:n yksityiskohtaisia ilmasto- tai ympäristökriteereitä, myös metsänomistajan pitää valmistautua todistamaan myymäänsä raaka-aineen kestävyys.

Keskusteluissa taksonomian kriteeristöt menevät helposti sekaisin: ilmastokriteerit ovat viittä vaille valmiit, kun taas esimerkiksi monimuotoisuuskriteeristö on vasta valmisteilla.

Monimuotoisuuskriteeristön ensimmäisissä suunni­telmissa mukana olisivat muun muassa 30 metrin suojavyöhykkeet vesistöille, sitova lahopuumäärä ja 20 prosentin suojeluvelvoite talousmetsille. Hieman yksinkertaistaen nämä kaikki tulisi siis olla metsä­suunnitelmassa mukana, jos metsänomistaja haluaa myydä puutaan monimuotoisuuden kannalta kestävän investoinnin raaka-aineeksi.

Onneksi metsäala on saanut kommentoida alustavia suunnitelmia ja tuoda esille muun muassa, että EU:n päätösten on huomioitava maiden eri olosuhteet ja metsänhoitotavat. Kriteerien pitää perustua tieteeseen eikä politiikkaan. Tästä esimerkkinä ovat EU:n toiveet jatkuvan kasvatuksen lisäämisestä: tieteen valossa monenlaisia metsänkäyttötapoja – niin jatkuvaa kuin jaksollistakin kasvatusta – tarvitaan, jotta monimuotoisuus turvataan.

EU-komissiota kutsutaan Brysselissä nyt ennätyksellisen poliittiseksi, ja sitä leimaa kova kiire saada ympäristö- ja ilmastoasiat kerralla kuntoon. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että metsiin liittyvää lainsäädäntöä laitetaan uuteen uskoon ennen kuin edellisiä päätöksiä on edes toimeenpantu jäsenmaissa.

Metsien suojelun on nähty olevan suoraviivainen ratkaisu moneen poliittiseen pulmaan. Aiemman komission kannattamat biotalous tai puun energiakäyttö fossiilisen energian korvaamiseen ovat nyt uhkakuvia ratkaisujen sijaan.

Metsien monimuotoisuutta tai nielujen kokoa ei tietenkään tule väheksyä, mutta samalla pitää muistaa, että metsäsektori tarjoaa monia hyötyjä: työpaikkoja, uusiutuvia innovaatioita ja kasvavaa hiilivarastoa. Jos metsiä ei voisi jatkossa hyödyntää, menettäisimme kaikki nämä mahdollisuudet.

Vaikka taksonomiaan liittyvää lainsäädäntöä on vaikea hahmottaa, sen ei saa antaa lipsua läpi sormien. Varmaa on, että yksityiskohtaisiin kriteereihin tullaan viittaamaan vielä monta kertaa, kun EU-komissio tai parlamentti valmistelevat kantojaan metsäasioihin.

Metsänomistajien on pidettävä puolensa ja ääntä siitä, että yhden metsänhoidon malli ei sovi kaikkialle Eurooppaan. Ja että metsien kestävä hyödyntäminen on avain ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kamppailua ei ole vielä hävitty.

Kirjoittaja on Euroopan metsänomistajajärjestön pohjoismainen asiantuntija.

Lue lisää

EU vastustaa Venäjän asettamia puutavaran vientirajoituksia

Talous voisi toimia toisinkin – "Yhdessä tehty hyvinvointi kaikille", ekonomisti Jussi Ahokas kiteyttää

Venäjä ajoi vaatimuksillaan muut neuvottelupöytiin

Euroopan parlamentin tulevalla puhemiehellä on läheinen kytkentä Suomeen – sukunimi on Metsola