Kolumni

Porvari nukkuu liian hyvin

Jouni Kemppainen: Jos kokoomus profiloituu Vapaavuorella, Vartiaisella ja Rydmanilla, maakunnilla ei hyvin mene.

Kokoomuksen puoluetoimistolla hyristään tällä hetkellä tyytyväisyydestä. Kannatus on asettunut mukavasti yli 21 prosentin lukemiin.

Samaan aikaan hyvin porvarillista talouspolitiikkaa ajanut hallituskumppani keskusta rypee heikommissa lukemissa kuin vuosiin. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kokoomuksen tuella korostanut maan talouden hoitoa. Kannatus tuntuu kuitenkin valuvan vain kokoomuksen laariin.

Lisätyytyväisyyden aihetta puoluejohtaja Petteri Orpolle ja puoluesihteeri Janne Pesoselle tuottaa presidentti Sauli Niinistön kampanja.

Vaikka osaa puolueväestä harmitti, ettei Niinistö kelpuuttanut kokoomusta omaksi viiteryhmäkseen, 150 tuhatta kannattajakorttia lievensi kiukkua.

Samalla Niinistön kansansuosio istuvana presidenttinä on niin suuri, että jopa kokoomuksessakin siedetään se, että hän on muidenkin ehdokas. Puolueorganisaatiokin on alistunut kansanliikkeen palvelukseen suuremmitta mutinoitta.

Porvarit nukkuvat siis Suomessa hyvin. Kun asiaa katsoo maakunnista ja vaikkapa pohjalaisen kokoomuslaisen silmin, uni on liiankin syvää ja tyytyväistä.

Vaikka sekä Orpo että Pesonen ovat maakuntien miehiä, tämä painotus ei puolueessa juuri näy. Maakuntien ja maaseudun asiat jäävät pahasti Helsingin kokoomuslaisen pormestarin kaupunkiajattelun alle. Puoluetoimistossa ja eduskuntaryhmässä elää vahvasti ajattelu siitä, että kaupungistuminen on oikeasti pelkästään myönteisiä tuloksia tuottava luonnonlaki.

Vapaavuoren huima kannatus yhdistyneenä pääkaupunkiseutua hallitsevien vihreiden pelkoon on kokoomuksessa nyt iso vipuvarsi. Maakuntien ja maaseudun julkiset puolustajat ovat harvassa, vaikka maakuntien väki on heidät eduskuntaan valinnut. Jopa puoluejohdossa myönnetään kokoomuksen ajavan aluepolitiikassa kaksilla rattailla. Se ei kuulemma haittaa, koska molemmat rattaat ovat hyvässä vauhdissa.

Maaseudun ääntä kokoomuksen eduskuntaryhmässä ovat selvimmin edustaneet Markku Eestilä, Susanna Koski ja Timo Heinonen. Sen sijaan eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Kalle Jokiselta ei ole kuulunut äänenpainoja, joita hänen kotikulmiensa kannattajat olisivat valtakunnan mediasta havainneet.

Myös pohjalaisen ministerin Paula Risikon murre kuulemma muuttuu junassa, mutta maaseudun puolustajat odottaisivat vieläkin vahvempaa ilmaisua. Ministerikollega Antti Häkkäsen kunniaksi on sanottava, ettei hän ole unohtanut pertunmaalaisia juuriaan, ainakaan vielä.

Maakuntien kokoomuslaiset, joita tämänkin lehden lukijoissa on paljon, ovat asiasta huolissaan. Tästä on syytä murhetta kantaa maakunnissa muidenkin. Sen verran merkittävä liike kokoomus on. Katseet kohdistuvat muun muassa varapuhemies Arto Satoseen ja maakunnista eduskuntaa ponnistaneisiin Jukka Kopraan, Outi Mäkelään, Lenita Toivakkaan ja Eero Suutariin.

Jos kokoomus profiloituu aluepolitiikassa Vapaavuoren ohella Juhana Vartiaisella tai Wille Rydmanilla, maakunnilla ei hyvin mene. Moni kokoomuslainen joutuu oikeasti miettimään, mitä hänen puolueensa edustajat oikein tekevät. Ovatko he edes hereillä kaupungistumiskeskustelun velloessa.

Lue lisää

Orpo ei toista edeltäjänsä kohtalokkaita virheitä

Uudet parit kehiin – syntyykö kiistoja vai löytyykö yhteispeli?

Rusinoita ­poimimassa

Turve ja kotimaisuus jakavat kokoomusta