Kolumni

Elämä on liian lyhyt huonolle kahville

Sari Penttinen
Kolumni 24.02.2018

Hyvä kahvi on herkku itsessään.

Kahvista on kehitelty monenlaisia sananparsia ajan saatossa. Minua eivät nämä sananparret liikuttaneet vuosikymmeniin.

Vielä opiskeluaikoina join kahvia vain äärimmäisessä hätätilanteessa. Silloin kun piti pysyä pirteänä ja jaksaa joko lukea tenttiin tai kirjoittaa valmiiksi jokin kirjallinen työ.

Kun koitti työläisen arki, kahvi ujuttautui elämääni työpaikan kahviautomaatin cafe au laitin muodossa. Pitihän minunkin kokeilla, koska kaikki muutkin tuntuivat juovan kahvia, lähes koko ajan.

Suodatinkahvi ei maistunut mitenkään erityisen hyvältä, mutta kyllä sen maidon kanssa joi.

En koskaan arkiaamuisin aloita päivääni keittämällä kahvia, koneeni lähtee käyntiin ilmankin. Mutta jos aurinko tervehtii heti aamusta erityisen kauniina ja elämä hymyilee, yksi mieliteko nostaa oitis päätään: cafe latten himo.

Kun haluan oikein nautiskella, antaa tilaa ajatuksille ja hymyillä kilpaa auringon kanssa kiireisen pakertamisen sijaan, herkuttelen cafe latten. Hyvässä kahvissa on herkuteltavaa kerrakseen, siihen ei tarvita muuta.