Kolumni

Onko tutkijoiden aika mennä lakkoon?

Ilkka Hemmilä
Kolumni 26.02.2018

Lakkovaroituksiin päätyminen kuvaa surullisesti tutkijan arkea.

Yliopistojen työolot ovat olleet uutisissa valitettavan usein lähivuosina. Tällä hallituskaudella niitä ovat korostaneet koulutus- ja tutkimusleikkaukset, mitkä ovat koskeneet koko maata.

Kuulumiset yksittäistenkään yliopistojen työoloista eivät ole olleet rohkaisevia. Mielenilmauksia ja ulosmarsseja on nähty ympäri maata, alkuvuonna varsinkin Tampereella. Siellä tutkijat tuskailevat saadakseen äänensä kuuluviin uuden, kolmen korkeakoulun yhdistymisestä syntyvässä opinahjossa.

Helmikuussa kuohunta yliopistokentällä on jatkunut. Yliopistojen henkilöstöä edustavat Juko, JHL ja Pardia jättivät 13.2. lakkovaroituksen ja viikkoa myöhemmin toisen samanmoisen.

Varoitukset liittyvät yliopistojen umpeutuneeseen työehtosopimukseen, jonka uusimisesta on neuvoteltu viime marraskuusta alkaen.

Kunnon työneuvotteluhengessä sekä palkansaajat että työnantajat ovat syyttäneet toista osapuolta haluttomuudesta rakentavaan keskusteluun. Lakkovaroituksen myötä erimielisyyden selvittäminen on siirtynyt valtakunnansovittelijan pöydän ääreen.

Mikäli sopua ei synny, ensimmäinen lakko toteutuu päivän mittaisena Helsingin yliopistossa 28.2. ja jälkimmäinen kuudessa yliopistossa Tampereella, Vaasassa ja Helsingissä 7.3.

Toivon mukaan lakot eivät toteudu. Tätä tekstiä kirjoittaessa, helmikuun viimeisenä perjantaina, ei ole vielä tietoa, miten tilanne ratkeaa. Lopputuloksesta huolimatta jo pelkkiin lakkovaroituksiin päätyminen kuvaa surullisesti tutkijan arkea.

Neuvotteluissa on kyse tuttujen palkkakysymysten ohella laajemmin yliopistojen työoloista. Juhlapuheissa yliopistoja arvostetaan yhteiskuntamme keihäänkärkenä, jotka uutta kehittämällä ja osaavaa työvoimaa kouluttamalla pitävät maamme kilpailukykyisenä. Tiedättehän: Suomi nousuun.

Tutkijoiden arjesta tätä arvostusta ei aina arvaisi. Palkkaus on onnetonta ja työpäivät venyvät. Yliopistouralle lähtevät huomaavat usein kirjoittavansa tutkimuksen sijaan apurahahakemuksia. Vakituisia tai edes pitkäaikaisia työsuhteita on tarjolla harvoille.

Tähän asti yliopistot eivät ole olleet erityisen lakkoherkkiä. Lakkoon niiden työntekijät ovat viimeksi päätyneet virkamieslakossa 1986. Edellisen kerran alalla annettiin lakkovaroitus 2010 yliopistolakia uudistaessa, jolloin yliopistojen virat muuttuivat työsuhteisiksi.

Teoriassa virkamuutos lisäsi lakkoilumahdollisuuksia. Mikäli yliopistojen työolot eivät nouse juhlapuheiden tasolle, alan työsuhdeoloja käsitteleviin kiistoihin saattaa valitettavasti joutua totuttautumaan.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT