Kolumni

Ilmasto unohtui Helsingissä

Suurvaltajohtajien vierailun lomassa Kallion Kirkko Helsingissä verhottiin pysäyttävällä mainoksella.

”Lämmittäkää sydämemme, älkää planeettaamme”, suuressa banderollissa luki englanniksi. Ottamatta kantaa kyseisen ympäristöjärjestön muihin selkkauksiin, tämä kannanotto oli puhuttelevan ajankohtainen.

Kulunut kesä on ollut poikkeuksellisen kuiva, mikä on haastanut erityisesti viljelijöitä. Tulevaisuudessa vastaavanlaista sääilmiöiden heilahtelua on odotettavissa lisää.

Ruotsissa maataloustuottajien osuuskunta Lantmännen ennustaa viljasadon jäävän pienimmäksi 25 vuoteen.

Ilmastonmuutos näkyy ja tuntuu nyt toden teolla.

Banderollin viesti tuskin tavoitti presidenttejä. Vladimir Putinin mukaan ilmastonmuutos ei ole ihmisen aiheuttamaa. Donald Trump puolestaan toivoisi maapallon lämpenevän vielä enemmän, sillä Kalifornian uusivuosi oli tavallista kylmempi.

Molemmat voisivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen, jos niin haluaisivat.

Presidentti Sauli Niinistö kertoi nostaneensa mustan hiilen asialistalle tapaamisessa.

”Jos menetämme Arktik­sen, menetämme koko maapallon”, Niinistö on todennut. Musta hiili eli noki nopeuttaa niin arktisen alueen ilmaston lämpenemistä kuin isojen jäätiköiden sulamista. Noki voi kulkeutua jopa tuhansia kilometrejä eteläisemmiltä alueilta ilmavirtausten myötä.

Suomessa meret ja järvet jäätyvät myöhemmin ja yhä useammin saa lukea uusista lämpötilaennätyksistä. Maapallon lämpimimmät vuodet osuvat etenkin kuluvalle vuosikymmenelle. Ennätyslämmintä on ollut vuosina 2014–2017.

Maa- ja metsätalous ovat äärimmäisen riippuvaisia säistä, joita ilmastonmuutos nyt mullistaa perin pohjin. Vanha menettely ei välttämättä enää toimi. Satovahinkoja on kärsitty ennenkin ja sää on vaihdellut vuodesta toiseen, mutta ilmastonmuutos lisää vaihteluja rutkasti.

Piskuisella Suomella ei näytä olevan paljonkaan jalansijaa ilmastoasioissa. Mallia voi aina näyttää ja omaa hiilijalan­jälkeään pitää pienentää, mutta viiden miljoonan ihmisen jälki on kuitenkin pientä seitsemän miljardin ihmisen planeetalla.

Säiden arvaamattoman vaihtelun vuoksi viljelijän ja metsänomistajan kannattaa alkaa varautua ilmastonmuutok­seen.

Luonnonvarakeskus Luken Sopeutumisen tila -raportin perusteella viljelijä voi varau­tua kuivuuden hallintaan säätösalaojituksella. Sen avulla vettä voidaan varastoida, kun sataa, ja ohjata vettä pelloille, kun on kuivaa. Rankkasateiden aiheuttamiin tulviin säätö­salaojitus ei auta mutta kuivuuteen kyllä.

Rankkasateet vaativat kunnon avo-ojat sekä vettä ja ravinteita pidättävät kosteikot suojavyöhykkeineen. Lisäksi kasvintuhoojien mittava lisääntyminen tulee rajoittaa kaikin käytössä olevin keinoin.

Metsätuhojen ja kasvu­tappioiden minimoimiseksi yhden puulajin kasvattamisen sijaan tulisi suosia sekametsiä. Tänä vuonna istutetut taimet hakataan vasta vuosikymmenien päästä. Silloin ilmasto voi olla erilainen.

Metsänhoito-ohjeiden noudattaminen on Suomessa hyvää samoin kuin tutkimus, mutta Luke kehottaa panostamaan näihin entisestään. Puunkorjuun sujuvuuden vuoksi tieverkon ylläpidosta ei sovi tinkiä.

Ilmasto on yhteinen asia, mutta EU:n liitosten natistessa, suurvaltajohtajien keskittyessä valtapolitiikkaan ja ilmasto­sopimusten rakoillessa on kohtalo palautettava omiin käsiin.

Lue lisää

Biden rakentaa länttä uudelleen

Evan kysely: Luottamus maan hallitukseen putosi kahdeksan prosenttiyksikköä viime kevääseen nähden

Keskustan tuore ryhmänjohtaja Juha Pylväs suhtautuu kriittisesti maakuntaveroon: "Sitä voidaan harkita, jos saadaan monialaiset maakunnat eikä kokonaisverotus nouse"

Ilmastonmuutos kasvattaa hellekuolemien määrää, kertoo tutkimus – vaikutukset näkyvät Suomessakin