Kolumni

Puurakentaminen kaipaa buustia

Puurakentamisen puolesta tarvitaan lisää poliittista painetta.

”No, kun ei se puu oikein ole näiden julkisten rakennusten materiaali”, saatiin me Kajaanin päättäjät muutama vuosi sitten kuulla. Erehdyttiin nimittäin kysymään, miksi uutta koulukeskusta ei rakenneta puusta.

Kuhmossa ja Pudasjärvellä tällaista fysiikan lakia ei ole ollut tiedossa. Molempiin kuntiin on noussut uudet hienot puukoulut.

Hyvä Kuhmo ja Pudasjärvi!

Hämmentävintä puurakentamiseen liittyvässä päätöksenteossa on se, että poliitikkojen keskuudessa yksimielisyys on aika vahva. Ja myös puoluerajat totisesti ylittävä: vihreät ja perussuomalaiset ovat samoilla linjoilla.

Viranhaltijoille tämä tuntuu jostain syystä olevan vaikeinta. Syyt pitäisi kyllä selvittää ja purkaa, koska sen verran tärkeästä asiasta on kyse.

Puurakentaminen on yksi keskeinen tapa hillitä ilmastonmuutosta. Puurakennus kun sitoo hiilen pois ilmakehästä vuosikymmeniksi.

Kuhmon puukouluun käytettiin 2 000 kuutiometriä puuta. Yksi puukuutio sitoo noin yhden tonnin hiiltä. 2 000 kuutiota sitoo siis 2 000 tonnia hiiltä.

Se vastaa noin 220 suomalaisen keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Vastaavia kouluja pitäisi siis rakentaa joka vuosi yli 20 000 kappaletta, jotta suomalaisten kaikki hiilidioksidipäästöt saataisiin sidottua.

Nyt tuli vähän yksinkertaistettua, mutta suuruusluokkien hahmottaminen on oleellista. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eli hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on tehtävä valtavan suuria asioita.

Pari puukoulua eivät siis maailmaa pelasta, mutta ovat askel oikeaan suuntaan. Jos Kuhmon koulu olisi rakennettu betonista, rakennusmateriaaleista olisi tullut päästöjä.

Suunta on, ainakin minusta, selvä: rakentamisessa tulee siirtyä käyttämään puuta. Aina se ei tietenkään ole järkevää tai mahdollista teknisistä tai kaupunkikuvallisista syistä. Eikä yksikään nykyrakennus ole pelkkää puuta: betonia ja terästä tarvitaan edelleen.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Poliittista painetta tarvitaan lisää. Päätöksiä ja päätösten toteuttamisen seurantaa.

Puurakentamisen ympäristövaikutukset kannattaisi tuoda nykyistä selvemmin esille. Nyt sain ihan itse kaivella ja laskeskella yllä olevat luvut. Ilmiselvää markkinointimateriaaliin kuuluvaa dataa ei löytynyt valmiina mistään.

Vaikka olenkin puurakentamisen vankka kannattaja, ei pidä laput silmillä sännätä jotain kohti. Rakennusten käyttöikää tulee ylipäätänsä kasvattaa ja niiden käytönaikaista energiankulutusta vähentää.

Kaupungistumisen hengessä tapahtuvan maailman uudelleenrakentamisen ympäristövaikutukset kyllä mietityttävät. Ja lisäksi suomalaisen metsätalouden kestävyydessä on vielä tekemistä.

Kaikesta huolimatta näen, että puurakentamiseen tarvitaan todellista buustia. Puu kun on erinomainen rakennusmateriaali. Myös niiden julkisten rakennusten.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Erävihreä: Kesä metsässä

Erävihreä: Suomesta ei välttämättä saa luomumustikkaa, vaikka sitä kasvaa satoja miljoonia kiloja joka vuosi

Erävihreä: Hallitusohjelman suunta on hyvä, sovittavaa jäi