Suomen vältettävä Kanadan hiilinielukato - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Suomen vältettävä Kanadan hiilinielukato

Juha Kaihlanen: Jos metsät museoidaan, Suomelle uhkaa käydä kuin Kanadalle.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti polkaisi lisää kierroksia metsäkeskusteluun Suomessa.

Huolta on aiheuttanut lisääntyvien hakkuiden vaikutus metsien hiilinieluun eli siihen, kuinka paljon kasvavat metsät pystyvät sitomaan ilmakehästä hiilidioksidia.

Suomessa hiilinielun arvioidaan pienenevän ensi vuosikymmenellä, jos hakkuut nousevat nykyisestä vuosittaisesta noin 70 miljoonasta kuutiometristä 80 miljoonaan kuutiometriin.

Metsien ikärakenteen muutoksen ansiosta kasvu kuitenkin kiihtyy ja hiilinielu palautuisi 2030–2040-luvuilla jälleen nykyiselleen.

Huolimatta hakkuiden lisäyksestä Suomen metsät sitoisivat ensi vuosikymmenelläkin hiiltä selvästi enemmän kuin vapauttaisivat sitä ilmakehään.

Toisin on Kanadassa, missä metsää on moninkertaisesti Suomeen verrattuna.

Metsien puustopääoma on Suomessa 2,5 miljardia kuutiometriä, Kanadassa 47 miljardia kuutiometriä.

Metsien hiilinielu on ollut Suomessa viime vuosina noin 30 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Jokseenkin niin oli myös Kanadassa vielä viime vuosituhannella.

2000-luvulla Kanadan metsien hiilinielu kääntyi negatiiviseksi. Vuonna 2015 metsien nettopäästöt olivat Kanadassa 221 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Miksi Kanadassa on käynyt näin? Laajat metsätuhot ovat suuri syy.

Pystyyn kuolevista metsistä ja metsäpaloista hiilidioksidia vapautuu ilmakehään enemmän kuin kasvavat puut sitovat.

Pieni kaarnakuoriainen, vuoristoniluri, on tuhonnut miljoonia hehtaareja metsiä maan länsiosissa Brittiläisessä Kolumbiassa ja viime vuosina myös Albertassa.

Metsäpalot ovat riehuneet miljoonilla hehtaareilla.

Kanadan metsien hiilinielukato pitää välttää Suomessa.

Hyvällä hoidolla on mahdollista lisätä metsien kasvua ja elinvoimaisuutta ja ehkäistä tuhoja.

Metsien kiertoaikaa pidentämällä tilanne ei hiilinielun kannalta välttämättä parane, sillä metsien ikääntyessä tuhoriskit kasvavat. Hiilidioksidia sitovat eniten parhaassa kasvuiässä olevat metsät.

Uusille metsäteollisuuden investoinneille ja hakkuiden lisäykselle moni poliitikko ehti sanoa IPCC:n raportin julkistuksen jälkeen: "Ei."

Jos metsät museoidaan, Suomelle uhkaa käydä kuin Kanadalle.

Suomessa entistä huolellisempaan metsien hoitoon pitää kuulua monimuotoisuudesta huolehtiminen, huomion kiinnittäminen puulajivalintoihin sekä erityinen tarkkuus suometsien käsittelyssä.

Samalla hakkuita kestävästi lisäämällä huolehditaan puustopääoman uudistumisesta.

Kutsuttakoon tätä vaikka hiilinielujen tehokasvatukseksi.

Fossiilitaloudesta irti pääsy edellyttää, että fossiilisia tuotteita voidaan korvata uusiutuvilla.

Suomessa on vireillä useita miljardihankkeita, joissa näitä biotuotteita maailmalle valmistettaisiin.

Nyt pitää laittaa entistä enemmän tutkimusvoimia metsien hiilinielun kasvattamiseen ja siihen, kuinka metsien arvokas puu voidaan parhaiten hyödyntää korvattaessa fossiilisia tuotteita.

Suomalainen metsänomistaja huolehtii metsiensä kunnosta varmasti sitä innokkaammin, mitä arvokkaampaa on metsien hoidon tuloksena saatu puu. Puun arvo markkinoilla määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Lue lisää

Ympäristökeskuksen Soimakallio arvioi uusien hiilinielulaskelmien sisältävän 70 miljoonan kuution hakkuut – ministeriö muistuttaa, että vertailutaso ei ole tavoite tai ennuste

Komissio ja Suomi kompromissiin metsien hiilinielun vertailutasoista – EU:n vaatimus Suomen alkuperäistä ehdotusta kunnianhimoisempi, mutta luku vielä elää

Metsäteollisuuden tuotteista syntyy 16,6 miljoonan hiilitonnin ilmastohyöty vuosittain

Maankäytön hiilinielua pyritään kasvattamaan 3 miljoonalla tonnilla: keinoissa metsitystä ja kosteikkoviljelyä